Teknoutopismi kukoistaa meilläkin

Sirpa Kähkösen tärkeä kirjailijapuheenvuoro (HS 28..12.14) ansaitsee muutamia kommentteja. Hän tuo aivan oikein esiin sen, kuinka kaukana liberaaleiksi Venäjällä kutsutut ovat Aleksandr Herzenin ja muiden vapaudenhenkisten ajattelijoiden näkemyksistä. Liberalistit hyväksyvät sen, että jotkut ”rosvomaisesti ja aikailematta kahmivat itselleen kaiken irti lähtevän”, mikä tietenkin johtaa muiden ihmisten vapauden vähenemiseen. Kähkönen näkee liberalismi-sanan ristiriitaisen käytön Venäjän erityispiirteenä. Kuitenkin taloudesta puhuttaessa ’liberalismia’ ja ’vapautta’ käytetään meillä Suomessa ja muissa niin sanotuissa länsimaissa yhtä ristiriitaisesti kuin Venäjällä: vapaus tarkoittaa suurten yhtiöiden ja niiden takana olevien raharikkaiden oikeutta käyttää köyhien työvoimaa ja luonnonvaroja häikäilemättä hyväkseen ihmisten vapauden ja tulevaisuuden selviytymismahdollisuuksien kustannuksella.

Vaikuttavan romaanin Neuvosto-Venäjän ensi vuosikymmenistä kirjoittanut Kähkönen tuntuu tuomitsevan kaiken utopioita hahmottavan ajattelun, koska se alistaa nykyhetken tulevaisuudelle ja oikeuttaa näin hirvittäviä rikoksia. Kähkönen ei ehkä huomaa, että virallinen neuvostoajattelu tuomitsi myös utopiat: yleinen haukkumasana oli ”utopiasosialisti”. Vallankaapanneet bolshevikit eivät olleet yhteiskunnallisessa mielessä utopian tavoittelijoita. Heidän tavoittelemansa kommunismihan oli Leninin sanoin ”neuvostojen valtaa ja koko maan sähköistäminen”. Koska puoluejohto ja KGB sekä sen edeltäjät pitivät huolta siitä, ettei neuvostoilla juuri ollut valtaa, tavoite supistui ”sähköistämiseksi” eli yhteiskunnan tekniseksi parantamiseksi. Hyvällä syyllä bolshevikkeja voi kutsua teknoutopisteiksi, jotka sokeasti uskoivat uusiin teknologioihin ja lakaisivat maton alle niiden synnyttämät aina uudet ongelmat.

Valitettavasti tämän lajin utopismi on niin perin tuttua meidän rakkaassa ”lännessämme”. Ihmisten nykyhetkeä alistetaan tulevaisuudelle taloudellisen kasvun nimissä. Kasvua luodaan vanhoilla ja uusilla teknologialla, joiden synnyttämät ongelmat uhkaavat ihmiskunnan eloonjäämistä. Teknoutopisti ei kuitenkaan näistä välitä eikä halua kuulla puhuttavankaan yhteiskunnallisista muutoksista, joita ongelmien ratkaisu vaatisi. Hän tietää, että tulevaisuuden uudet teknologiat kyllä ratkaisevat nämäkin ongelmat.

Olli Tammilehto

PS. Tätäkään kirjoitusta Helsingin Sanomat ei suostunut julkaisemaan.

 

Kategoria(t): maailmanjärjestelmä, teknologia. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta kohteessa Teknoutopismi kukoistaa meilläkin

  1. ERKKI RANTAMÄKI sanoo:

    Maanantain 12.01.2015 Taloussanomien uutisissa mainittiin että lyhytaikainenkin erossaolo älypuhelimista on aiheuttanut koehenkilöille jopa fyysisiä vieroitusoireita. Jo tämä yksinkertainen koe todistaa sitä miten riippuvaiseksi nykyajan ihmiset ovat tulleet erilaisista teknisistä vimpaimista.
    Mielestäni tällainen kehityskulku johtaa ennen pitkää uudenlaiseen totalitarismiin jossa ihmisten mielenhallinta tulee olemaan helppoa ja mikäs sen soveliaampi vallanpitäjille.
    Eittämättä tulee mieleen George Orwellin teos ”Vuonna 1984”. Kyseinen kirja on tänään ”hyytävän” ajankohtainen sillä ”Isoveli” totisesti valvoo. Mikä pahinta, ihmiset alistuvat tuohon kaiken kattavaan valvontaan nurkumatta. Edes J. V. Stalinilla ei ollut moista valvontakoneistoa käytössään kuin on tämä nykyinen!
    Mitä kaikkea se saakaan aikaan joutuessaan ”vääriin käsiin”!

  2. ERKKI RANTAMÄKI sanoo:

    Ilta-Sanomissa julkaistiin maanantaina 09.02.2015 mielenkiintoinen artikkeli. Siinä todettiin että suomalaisten älykkyysosamäärä on jatkuvasti laskenut kuluneitten 17 vuoden aikana. Jotensakin tulee vain mieleen että tämä ”kännyköitsemisen” ja suoranaisen kännykkähulluuden aikakausi on kestänyt vain hieman pitempään. Kyseisessä artikkelissa viitattiinkin epäsuorasti erilaisin teknisiin vimpaimiin älykkyysosamäärän laskemisen yhtenä mahdollisena osatekijänä sillä ne saattavat tehdä elämän ”liiankin helpoksi”. Ilmeisesti naapurimaassamme Virossa elämä ei ole liian helppoa sillä siellä ei vastaavaa älykkyysosamäärän laskua ole havaittavissa. Toisaalta paljon Virossa käyneenä olen todennut etteivät siellä kännykät olekaan muodostuneet epäjumaliksi niin kuin Suomessa!

  3. ERKKI RANTAMÄKI sanoo:

    Tiistaina 17.02.2015 uutisoitiin laajasti siitä että matkapuhelimien käyttö on aina vain suurempi riski liikenteessä. Ihmisten tarkkaavaisuus herpaantuu kun on jatkuvasti lörpöteltävä kännykkään, naputeltava tekstiviestejä tai seurattava tuota Jumalan asemaan nostettua, kaiken voittavaa ”sosiaalista mediaa”.
    Aktiivisena pyöräilijänä joudun seuraamaan autoilijoita! Voin todeta että kielloista ja sakon uhasta huolimatta moni ajaa kännykkä korvalla oman ja muittenkin liikenteessä olevien turvallisuuden aivan avoimesti vaarantaen!
    Pohjanmaan radion haastattelussa muuan opiskelija totesi tuntevansa itsensä alastomaksi jos hän ei jatkuvasti ole älypuhelimensa lähettyvillä. Tämä osoittaa pelottavan hyvin kuinka tehokkaasti ihmiset on jatkuvan mainosrummutuksen avulla saatu koukutettua tähän kännykkähulluuteen! Mielestäni se on täysin verrattavissa alkoholi- taikka huumeriippuvuuteen! Tarvitaankohan tulevaisuudessa kännykkä vieroitusklinikoitakin? Ilmeisesti!

  4. Y sanoo:

    Näin vaalien alla on taas nähtävissä, että ylläoleva on täysin oikea analyysi. Nekin, jotka ovat aidosti huolissaan ilmastosta ja ympäristöstä, tarjoavat kuitenkin vastaukseksi lisää kasvua, mutta vaihtaisivat teknologian ”vihreään”, ”puhtaaseen” tai ihan lontooksi ”cleantechiin”. Mikään puolue ei kyseenalaista itse kasvua, vaan kukin niistä haluaa sitä vain paljon lisää. On sitten oikealla tai vasemmalla. Ainoa ilonaihe on sitten muutama vihreä jotka haluavat kaataa patoja kalojen tieltä. Mitään muuta pysyvää hyötyä ei ääntä vastaan ole luonnolle tarjolla, vaan kaikki muu on vaarassa joutua kasvun tuhoamaksi. Sitä joutuu kyseenalaistamaan jo oman päänkin toimivuuden, kun kuuntelee poliitikkoja jotka haluavat samalla suojella ja rakentaa; suojella ja kasvattaa taloutta; suojella ja kasvattaa väestön sitä osaa joka muuttuu rattaaksi talouden koneessa – miten on mahdollista tarjota tuollaisia itseristiriitoja ja kukaan ei kyseenalaista valtamediassa? Kuitenkin valtamediassakin esiintyy huolta ympäristöstä ja ilmastosta, mutta vain seurauksista – on kuin olisi kiellettyä mennä kiinni itse syihin, eli kokoajan kasvatettavaan talouteen, kulutukseen ja väestöön. Ihmisille tarjotaan valheellista toivoa uusien teknologioiden muodossa. Ei pystytä myöntämään sitä todeksi, että loputon kasvu on mahdottomuus ja että yhteiskunta pitää ajoissa kääntää siltä kasvun polulta pois. Itse pelkään sitä hetkeä kun mahdoton muuttuu mahdottomaksi niidenkin silmissä, jotka eivät sitä tänään vielä usko.

  5. Y sanoo:

    Ihan kuvaava esimerkki siitä, miten teknologian kehitystä pidetään valheellisesti ratkaisuna ilmastonmuutokseen on se, että uusien lentokoneiden 20% päästövähennystä pidetään mestarillisena ilmastotekona, vaikka koko ajan samalla sanotaan lentoliikenteen kaksinkertaistuvan! Ja halutaan kaksinkertaistuvan – laitetaanhan Suomessakin taas miljardi euroa siihen, että Helsinki-Vantaa kasvaa kunnolla. Kukaan ei uskalla myöntää edes itselleen, että tuo on täysin valheellista, koska silloin pitäisi myös myöntää että kasvu, jota tarjotaan pelastukseksi työttömyyteen ja eriarvoistumiseen, ei kelpaa yhteiskunnan perustaksi. Mikä tietysti on itsestään selvää, jos pitää maapalloa rajallisena tilana ja sen resursseja rajallisina. Ja aika monessa paikkaa työttömyys ja varsinkin eriarvoistuminen ovat rajussa kasvussa, vaikka talous kasvaakin, joten ei se kasvu auta siinäkään automaattisesti.

  6. Eeva sanoo:

    Positiivista on se, että maailmalla on alettu rummuttaa kiertotaloutta. Saa nähdä miten nykyinen riistoliberalismi sopii sen kanssa yhteen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *