Tiedustelupalvelut tekevät rikoksia

Suomen hallitus haluaa tehdä suojelupoliisista ja armeijan tiedustelulaitoksesta täysiverisiä, ulkomaisten esikuvien mukaisia tiedustelupalveluja. Tätä perustellaan muun muassa sillä, että ilman laajoja valtuuksia suomalaiset elimet eivät voi olla kunnollisessa yhteistyössä muiden tiedustelupalvelujen kanssa.

Ennen kuin tällaisia elimiä Suomeen perustetaan, olisi syytä muistaa tiedustelu- eli turvallisuus- eli salaisten palvelujen toiminnan yksi piirre: ne syyllistyvät yleisesti vakaviin rikoksiin. Venäjän FSB:stä tämä on helppo uskoa, mutta myös esimerkiksi CIA:n organisoimista vallankaappauksista, sotilasoperaatioista, salamurhista ja kidutuksesta on paljon dokumentoitua tietoa. Samoin sen toimintansa rahoittamiseksi harjoittamasta huumekaupasta. Tämä tieto ei ole peräisin joidenkin ”propellihattujen” aivoituksista, vaan sitä voi lukea jopa Wikipediasta, jota tiedustelupalvelut itse pääsevät muokkaamaan. Siitä kertoo myös esimerkiksi Saksan entinen tutkimus- ja teknologiaministeri Andreas von Bülow, joka oli pitkään liittopäivien tiedustelupalveluja valvovan komission jäsen. Hänen kirjansa ”Im Namen des Staates – CIA, BND und die kriminellen Machenschaften der Geheimdienste” (Valtion nimissä – CIA, BND ja salaistenpalvelujen rikolliset salahankkeet) kertoo, kuinka myös länsieurooppalaiset tiedustelupalvelut syyllistyvät rikoksiin. Von Bülowin oman kokemuksen mukaan tiedustelupalvelujen toimintaa on mahdotonta valvoa.

Eihän kuitenkaan suomalainen tiedustelupalvelu voi tehdä rikoksia! Näin moni kuvittelee, mutta tiedustelulakiemme muuttamista perustelevat hallituksen tekstit ovat toista mieltä. Molemmissa kyseessä olevissa mietinnöissä kerrotaan kapulakielellä, että ”toiminta saattaa tapauskohtaisesti myös täyttää jonkin kohdevaltion rikoslainsäädännössä rangaistavaksi säädetyn teon tunnusmerkistön”. Kun lähtökohta on tämä ja kun ollaan yhteistyössä törkeitä rikoksia tekevien järjestöjen kanssa ja kun toiminta on salaista ja kontrollin ulottumattomissa, ollaan helposti suurrikoksiin johtavalla kaltevalla pinnalla. Sitä paitsi suomalaisten viranomaisten geeneissä ei ole mitään, mikä estäisi luisumasta rikoksiin, mitä tapaus Aarniokin vahvasti todistaa.

Olli Tammilehto

PS. Tätäkään kirjoitusta Helsingin Sanomat ei suostunut julkaisemaan.

Kategoria(t): demokratia, maailmanjärjestelmä. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *