Keitä ovat koronakriittiset ihmiset?

Suomessa on suuri joukko korona- ja rokotekriittisiä tai -skeptisiä ihmisiä – maailmalla vielä valtavasti suurempi ihmispaljous. Tämä joukko, johon itsekin kuulun, kyseenalaistaa maskit, lockdownit, rokotteet, rokotepassit ja muut koronatoimenpiteet – tai ainakin osan niistä. Keitä me oikein olemme?

Meistä riittää ihmisiä joka lähtöön: olemme kouluttamattomia ja pitkälle koulutettuja, käytännöllisiä ja teoreettisia, nuoria ja vanhoja, köyhiä ja rikkaita, oikeistolaisia ja vasemmistolaisia, konservatiivisia ja radikaaleja, uskonnollisia ja sekulaarisia. Meitä on myös joka puolella maailmaa niin idässä kuin lännessä, niin pohjoisessa kuin etelässä.

Suhteessa eniten meitä on Afrikassa, jossa ihmisiä on jo vanhastaan käytetty koekaniineina rokotekokeiluissa ja jonne on levitetty rikkaissa maissa vaarallisiksi todettuja rokotteita1. Länsi-Afrikassa maaliskuussa tehdyn kyselyn mukaan 68 % ihmisistä ei luottanut siihen, että hallitus varmistaisi koronarokotteiden turvallisuuden ja vain 39 % piti todennäköisenä sitä, että yrittäisi saada koronarokotteen2.

Meitä yhdistää vain se, ettemme ole menneet koronahypnoosiin: joka päivä toistuva globaali mediapropaganda ja -pelottelu eivät ole lamauttaneet kriittistä ajattelukykyämme ja tervettä järkeämme. Potentiaalisesti meitä on valtavan paljon. Gentin yliopiston psykologian professorin Mattias Desmetin mukaan vain noin kolmasosa maailmanhistorian suurimman propagandavyörytyksen kohteena olleista ihmisistä on joukkosuggestion vallassa3. Vaikkeivät monet ihmiset nielekään virallista tarinaa karvoineen päivineen, useimmat heistä eivät halua tuoda esiin epäuskoaan sosiaalisen paineen, mukautuvaisuuden, tiedollisen epävarmuuden tai jonkin muun syyn takia.

Lisää tästä valtavasta potentiaalista tulee esiin joka kerta, kun me koronaskeptikot toimimme näyttävästi tai kun hallitusten toimenpiteiden hulluus saavuttaa uusia huippulukemia. Esimerkiksi rokotepassi- ja pakkorokotushankkeet ovat viime aikoina saaneet monet uudet tahot tulemaan aktiivisesti mukaan liikkeeseen.

Hiljattain USA:n vihreän puolueen mustien ryhmittymä otti voimakkaasti kantaa työpaikkojen ja oppilaitosten rokotuspakkoja vastaan4 Yhdysvaltain mustat ovat olleet selvästi valkoisia vähemmän halukkaita antautumaan koronainjektiolle5 – samoista syistä kuin heidän Afrikassa asuvat sisarensa ja veljensä6.

Joulukuun puolessa välissä noin 10 000 ihmistä osoitti mieltään Münchenissä joidenkin ammattiryhmien rokotepakkoa vastaan. Uutta oli se, että mielenosoitusta oli organisoimassa myös joukko vasemmistoryhmiä, jotka hallituksen autoritaarinen politiikka oli saanut liikkeelle.7

Vaikka meitä koronakriitikoita on piilevästi jopa yli 50 prosenttia, muutoksen aikaansaamiseksi ei välttämättä vaadita näin suurta osuutta ihmisistä. Tutkimukset viittaavat siihen, että yhteiskunnan vallitsevan näkemyksen muuttamiseen riittää, kun 25 tai vain 10 prosenttia kansalaisista aktiivisesti toimii uuden näkemyksen puolesta8.

Miten sitten tätä aktiivisesti toimivaa joukkoa eli koronakriittistä yhteiskunnallista liikettä voisi kasvattaa? Näkyvä toiminta tuo varmasti mukaan uusia ihmisiä, mutta helposti he ja aiemmin mukaan tulleet myös lähtevät. Olennaista on hyväksyä ihmisten erilaisuus ja pitää taustasta riippumatta ovet avoinna kaikille, jotka eivät usko viralliseen koronakertomukseen. On myös kyettävä tarjoamaan vertaistukea, sillä tämä aika on henkisesti raskasta kaikille toisinajattelijoille.

Tärkeää on myös se, miten suhtaudumme niihin, jotka torjuvat viestimme tai ovat meitä kohtaan jopa vihamielisiä. Mikäli mahdollista, jokaiseen tällaiseen ihmiseen kannattaa suhtautua ystävällisesti. Hänhän saattaa kohta, tarkemmin mietittyään tai virallisen kertomuksen käydessä yhä vaikeammaksi sulattaa, olla valmis tulemaan mukaan liikkeeseemme. Toisaalta sille, että jotkut ovat menneet ”koronahypnoosiin”, on yhteiskunnalliset syynsä.

Vaikka Suomen kaltaisissa maissa aineellisesta puutteesta on kärsinyt vain pieni vähemmistö, henkinen ja sosiaalinen kurjuus oli ennen koronaa laajalle levinnyttä. Yksinäisyys oli hyvin yleistä. Joissakin mielipidetiedusteluissa jopa yli puolet ihmisistä ilmoitti, ettei heillä elämässään ole yhtään merkittävää ihmissuhdetta9.

Myös elämän mieli oli kadoksissa. Gallup-yhtiön maailmanlaajuisen kyselyn mukaan vain 13 % työntekijöistä koki työnsä niin mielekkääksi, että oli sitoutunut työhönsä. Länsi-Euroopassakin näitä työhönsä uskovia oli vain 14 %.10 Reaalisesti ihmisten vaikutusmahdollisuudet yhteiskuntien virallisten organisaatioiden puitteissa olivat vähäiset, ja demokratia oli pitkälti näennäistä.

Ihmiset kokivat yleisesti pelkoa, levottomuutta ja ahdistusta, joilla ei ollut kohdetta ja joiden syytä he eivät tienneet. Ahdistuneisuushäirödiagnoosi oli hyvin tavallinen. Esimerkiksi USA:ssa siitä kärsi lähes 30 % ihmisistä elämänsä jossakin vaiheessa11.

Tämä henkinen kurjuus oli Desmetin mukaan pohja, joka teki mahdolliseksi koronapropagandan voittokulun. Nyt vapaana ilman kohdetta leijuneelle pelolle saatiin kohde: virus. Ihmiset kokivat helpotusta, koska normaali tiettyyn asiaan kohdistuva pelko paljon helpompi kestää kuin epämääräinen ahdistuneisuus. Tästä syystä suuri joukko ihmisiä lankesi koronahypnoosiin.12

Meihin tämä joukkosuggestio ei vaikuttanut. Mutta irrationaalisen joukon muodostus hypnoosin kaltaisella mediamanipulaatiolla ja sen käyttö totalitarismin rakentamiseen on 1900-luvun historiasta tuttu ilmiö. Jossain toisissa olosuhteissa me voimme vuorostamme langeta joukkosuggestioon. Siksi meidän on oltava armollisia niitä ihmisiä kohtaan, jotka ovat nyt altistuneet tälle sosiaalipsykologiselle ilmiölle. Suuttumuksemme on sen sijaan kohdistuttava niihin, jotka ovat hyväksikäyttäneet ihmisten henkistä kurjuutta ja jotka pyörittävät tätä hulluutta ja siitä hyötyvät.

Vaikka meitä nyt yhdistää vain kielteinen suhtautumisemme korontoimenpiteisiin, voi olla, että tämän kamppailun seurauksena meitä alkaa yhdistää myös jokin positiivinen. Olemme nähneet, kuinka ohuen kerroksen demokratia, laillisuus ja ihmisoikeudet ovat Länsi-Euroopankin yhteiskunnissa muodostaneet ja kuinka helposti ne voidaan pyyhkäistä pois. Alamme ehkä hahmottaa sitä tulevaisuutta, jota tahdomme rakentaa nyt ja joskus vuosien päästä, kun tämän virussodan pauhu hiljenee.

Ehkäpä pääsemme yksimielisyyteen siitä, että tuossa tulevaisuudessa nykyiset epädemokraattiset, ankeuttavat ja epämääräistä ahdistuneisuutta ja yksinäisyyttä tuottavat rakenteet ovat poissa – siis ne rakenteet jotka ovat historiassa ja nykyisyydessä tehneet mahdolliseksi saada suuria ihmisjoukkoja mukaan totalitarismin synnyttämiseen. Vaatii paljon pohdintaa ja keskustelua hahmottaa, millainen totalitarismin mahdottomaksi tekevä yhteiskunta käytännössä olisi. Oma alustava näkemykseni on, että tuollaisessa maailmassa kansanvallan henki ja käytännöt täyttäisivät yhteiskunnan jokaisen solun, ja jokainen kynnelle kykenevä osallistuisi suoran demokratian elinten kautta yhteiskunnan rakentamiseen.

Olli Tammilehto

  • Kirjoitus perustuu Olli Tammilehdon puheeseen koronapassia ja pakkorokotuksia vastustavassa mielenosoituksessa Turussa 18.12.2021.

1Robert F. Kennedy: The Real Anthony Fauci: Bill Gates, Big Pharma, and The Global War on Democracy and Public Health (New York: Skyhorse Publishing & Children’s Health Defence, 2021), 295–356.

2Aminatou Seydou: ”Who wants COVID-19 vaccination? In 5 West African countries, hesitancy is high, trust low”, Afrobarometer Dispatch, 9.3.2021, https://afrobarometer.org/publications/ad432-who-wants-covid-19-vaccination-5-west-african-countries-hesitancy-high-trust-low.

3Chris Martenson: ”Mattias Desmet on Mass Formation”, Peak Prosperity, 3.12.2021, https://www.peakprosperity.com/mattias-desmet-on-mass-formation/.

4”We Say No To Mandates”, National Black Caucus, 13.12.2021, https://www.blackcaucusgreens.org/we_say_no_to_mandates.

5Sweta Haldar: ”Latest Data on COVID-19 Vaccinations by Race/Ethnicity”, KFF, 15.12.2021, https://www.kff.org/coronavirus-covid-19/issue-brief/latest-data-on-covid-19-vaccinations-by-race-ethnicity/.

6D. Amari Jackson: ”African-Americans, Vaccines and a History of Suspicion”, Atlanta Black Star, 26.4.2017, https://atlantablackstar.com/2017/04/26/african-americans-vaccines-history-suspicion/.

7”„Alle zusammen für unsere Freiheit“: Zehntausend demonstrieren in München gegen Impfzwang”, Deutsche Wirtschafts Nachrichten, 16.12.2021, https://deutsche-wirtschafts-nachrichten.de/516360.

8J. Xie ym.: ”Social consensus through the influence of committed minorities”, Physical Review E 84, nro 1 (22.7.2011): 011130, doi:10.1103/PhysRevE.84.011130; Damon Centola ym.: ”Experimental Evidence for Tipping Points in Social Convention”, Science, 8.6.2018, doi:10.1126/science.aas8827.

9Chris Martenson, ”Mattias Desmet on Mass Formation”.

10Steve Crabtree: ”Worldwide, 13% of Employees Are Engaged at Work”, Gallup.Com, 8.10.2013, https://news.gallup.com/poll/165269/worldwide-employees-engaged-work.aspx.

11Helen Blair Simpson, toim.: Anxiety disorders: theory, research, and clinical perspectives, Cambridge medicine (Cambridge, UK ; New York: Cambridge University Press, 2010), https://books.google.fi/books?id=s_z03KmH8QoC&pg=PA7&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false.

12Chris Martenson, ”Mattias Desmet on Mass Formation”.


Suomessa vapaiden kirjoittajien on yhä vaikeampaa saada toimeentuloa työstään – varsinkin jos kyseenalaistaa vallitsevaa koronakertomusta. Toivon siksi, että te, lukijani, tukisitte suoraan rahallisesti työtäni. Ulkomailla on paljon nettipalveluja, joiden kautta minun kaltaiseni kirjoittajat keräävät tukea. Kuitenkin Suomessa yksityinen rahankeräys on laitonta. Siksi tuen antamisen täytyy tapahtua ostamisen muodossa. Linkki tukikauppaani: https://tammilehto.info/tuki/index.php

Kategoria(t): Demokratia, Korona. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

3 Responses to Keitä ovat koronakriittiset ihmiset?

  1. anony sanoo:

    Hyvä ja kaiketi tarpeellinen kirjoitus, mutta ihan tasapuolisuuden nimissä esittäisin, että väitteesi ”Meitä yhdistää vain se, ettemme ole menneet koronahypnoosiin” ei suinkaan voi pitää paikkaansa täysin, kaikkien ”meidän” kohdalla, sillä kyllähän jokaista asiaa kohden, jossa manipuloidaan ja kiistellään ja jakaudutaan joukkoihin, vallitsee sekä myönteistä että kielteistä ”hypnoosia”. Ei kaikki koronakriittisyys ole olematta hypnoosia. Samoin kaikki viranomaistoimet jne eivät ole nekään hypnoosia tai hypnotisointia (vrt STM ja THL kiistelee etäkoulun mielekkyydestä). Väitän. Siis tosiasiat ja totuus ovat jossakin välimaastossa, taas kerran, ja kuten usein, tässäkin kohtaa kartoittamattomalla, tuntemattomalla vyöhykkeellä. Esimerkiksi Robert Kennedyn kotibileissä oli koronapassivaatimus, vaimonsa vaatimuksesta ilmeisesti, mutta kuitenkin.

  2. ERKKI RANTAMÄKI sanoo:

    Jatkuvan, joka päivä vellovan koronaprobagandan myötä ihmisten eristäytyneisyys ja yksinäistyminen on lisääntynyt tarkoituksella kylvetyn pelon voittaessa alaa! Ennen joulunaikaa kirjoitin koronapöhötyksenkin aikaansaamaa yksinäistymisongelmaa käsittelevän yleisönosastokirjoituksen täällä ilmestyvään äärimustaan ja taantumuk-selliseen ”Ilkka-Pohjalainen” – sanomalehteen mutta taas sensuuri iski! Ei sanaakaan yhteiskunnan ongelmista joista yksinäistyminen on yksi vakavimmista ja jota jatkuva koronarummutus vielä lisää. Tämä näyttää olevan vallanpitäjien linja, epäkohdista vaietaan ja ne onkin nyt helppo peittää jatkuvan ”koronarumutuksen” avulla! On kuin eläisi jatkuvassa sotatilassa!
    Mihin tällä kaikella oikein pyritään on moni ihminen nyt kysynyt! Kiitos Olli, on hyvä että sinunkaltaisesi ihmiset pitävät yllä vastakkaisia mielipiteitä vaikka jopa papit ja ”hiipatkin” ovat niitä vastaan! Se siitä kirkon ”moniarvoisuudesta”!

  3. TiinaHannele sanoo:

    Mielenkiintoista pohdintaa nykyisen oudon tilanteen syistä. Jatkan pohdintaa arvelemalla, että tiede (tai tiedeuskonto, kuten se mielestäni ilmenee) ei ole kyennyt täyttämään sitä ”henkistä hätää”, joka ilmenee mm. ahdistuksena ym. Syvä, YHTEINEN merkitys on kadotettu tänä teknologian ja kaupankäynnin hypetyksen aikana. Henkiset arvot ovat ”hajallaan” tai hajalla, ja niiden yhteiskunnallista ilmentymää, perustuslakia on mitätöinyt niin hallitus kuin virkakuntakin … niin ettei kukaan oikein tiedä missä mennään. Tilanne on kaaosmainen ja kuten totesit ”Vaatii paljon pohdintaa ja keskustelua hahmottaa, millainen totalitarismin mahdottomaksi tekevä yhteiskunta käytännössä olisi. Oma alustava näkemykseni on, että tuollaisessa maailmassa kansanvallan henki ja käytännöt täyttäisivät yhteiskunnan jokaisen solun, ja jokainen kynnelle kykenevä osallistuisi suoran demokratian elinten kautta yhteiskunnan rakentamiseen.” Todellakin! Oikea suunta lähtee mielestäni juuri tuosta kuten kirjoitit: Kaikki mukaan, tavalla tai toisella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *