Nato-kannatuksen premissit virheellisiä

Moni suomalainen on Ukrainan sodan aikana kääntynyt Naton vastustajasta sen kannattajaksi. Mielenmuutos lienee useimmissa tapauksissa tapahtunut seuraavan päätelmän perusteella: Putin vaarantaa Suomen turvallisuuden. Nato tarjoaa turvaa. Siis Suomen on liityttävä Natoon. Päätelmän takana on kuitenkin tietyt tulkinnat Ukrainan sodan syistä ja Naton luonteesta, jotka eivät välttämättä pidä paikkaansa.

Median toitottaman kuvan mukaan syy hyökkäykseen on Putinin irrationaalisuus ja valloitushalu. Hän haluaa palauttaa Venäjälle Neuvostoliittoon kuuluneet alueet. Kuitenkin sodan taustalla on erityisesti Ukrainaan liittyviä syitä, joita monet merkittävät tutkijat ovat tuoneet esiin – mm. Chicagon yliopiston politologian professori John J. Mearsheimer1 ja Kentin yliopiston Venäjän ja Euroopan politiikan professori Richard Sakwa2.

Vaikka Venäjä piti Naton laajenemista moniin entisen Neuvostoliiton ja itäblokin maihin turvallisuusuhkana, Ukraina oli erityistapaus: Venäjä oli vuoden 2008 Bukarestin Nato-kokouksesta asti ilmoittanut, ettei se missään tapauksessa tule hyväksymään Ukrainan Nato-jäsenyyttä. Kysymys oli paljolti pelosta, että lähellä Venäjän keskeisiä alueita sijaitsevista USA-johtoisista Nato-tukikohdista voitaisiin käynnistää lamauttava hyökkäys, johon Venäjä ei ehtisi ajoissa reagoida. USA:n ja Venäjän välinen kauhuntasapaino järkkyisi, ja vahingossa tai eskalaation tuloksena puhkeavan ydinsodan todennäköisyys kasvaisi.

Kuitenkin Ukraina pyrki kaikin keinoin sotilasliiton jäseneksi. Nato-maat vetivät Ukrainaa yhä lähemmäksi sotilasliittoa aseistamalla ja kouluttamalla Ukrainan armeijaa ja järjestämällä yhteisiä sotaharjoituksia. Kun kaiken lisäksi Ukraina ilmoitti viime ja tänä vuonna haluavansa ydinaseita, Venäjä alkoi olla samassa tilanteessa kuin USA vuonna 1962, jolloin Neuvostoliitto ryhtyi rakentamaan Kuubaan ydinasetukikohtaa.

Venäjän hyökkäyksen syiden ymmärtäminen ei tietenkään tarkoita sen hyväksymistä. Ymmärtämistä tarvitaan kuitenkin sodan lopettamiseen ja tulevien konfliktien ehkäisemiseen. Jos hyökkäyksen syynä ei ole Putinin yleinen aggressiivisuus ja irrationaalisuus, vaan Venäjän kokema turvallisuusuhka, naapurimaamme ei välttämättä lainkaan vaaranna Suomen turvallisuutta, jos Suomi pysyy liittoutumattomana.

Entä sitten Nato? Tarjoaako se Suomelle turvallisuutta? Nato on vahvasti USA-johtoinen liittoutuma. Yhdysvallat harjoittaa globaalia valtapolitiikkaa suojeluksessaan olevien ylikansallisten yhtiöiden intressien ja omien etujensa turvaamiseksi. Tämä on usein vaatinut aseiden käyttöä. USA on sekaantunut aseellisesti toisten maiden asioihin toista sataa kertaa toisen maailmansodan jälkeen3. Se on usein vetänyt tai painostanut muita Nato-maita näihin operaatioihin. Tällä hetkellä USA on monin tavoin mukana Saudi-Arabian johdolla Jemeniä vastaan käytävässä sodassa, jossa on kuollut yli 150 000 ihmistä4.

Jo ennen Ukrainan sotaa Yhdysvaltojen sotilasstrategia on pitänyt Venäjää vihollisena, jonka kanssa se kilpailee5. Sotilaallisessa kilpailussa USA voi käyttää keinoja, jotka lisäävät vaarallisesti jännitystä Naton ja Venäjän rajoilla – kuten mahdollisessa Nato-Suomessa. Yhdysvaltojen intressit eivät ole samat kuin Suomen. Supervalta voi helposti uhrata maamme turvallisuuden omien etujensa ajamiseksi.

USA:n sotilasstrategiaan kuuluu uhkailu kaiken kokoisilla ydinaseilla. Arsenaalissa on myös sellaisia ”miniydinaseita”, jotka sopivat F-35-hävittäjiin – siis hävittäjätyyppiin, jota Suomeen on tilattu6. Näidenkin joukkotuhoaseiden voima ylittää Yhdysvaltain Hiroshimaa pudottaman pommin, joka tappoi yli 300 000 ihmistä. Saksa on hankkimassa F-35-hävittäjiä nimenomaan siksi, että ne voidaan varustaa USA:n ydinpommeilla7.

Natoa markkinoidaan demokraattisten maiden liittona. On kuitenkin paljon viitteitä siitä, että Nato voi puuttua demokraattiseen prosessiin, jos vaarana on sille epämieluisan puolueen valtaan tulo. Italiassa Nato oli 1970-luvulla mukana organisoimassa terroritekoja, jotka pantiin äärivasemmiston kontolle ja näin heikennettiin vasemmistoa ja estettiin kommunistien pääsy hallitukseen. Tämä vaikuttaa täysin uskomattomalta, mutta oikeudenkäynneissä saadut tunnustukset ja muu todistusaineisto ovat niin vakuuttavia8, että Euroopan parlamenttikin otti ne vakavasti9.

Kommunistien vaalimenestyksen uhkaa ei enää ole, mutta tulevaisuudessa voi ilmaantua poliittisia voimia, jotka rauhanomaista rinnakkaiseloa korostavan tai ylikansallisten yhtiöiden valtaa rajoittavan politiikan takia ovat Natolle vastenmielisiä. Suomen demokratia ja turvallisuus ovat heikoilla, jos tällaisia voimia ajetaan väkisin alas.

Olli Tammilehto

 

5Ks. esim. ”Renewed Great Power Competition: Implications for Defense—Issues for Congress” 10.3.2022 https://sgp.fas.org/crs/natsec/R43838.pdf

8Daniel Ganser: Naton salaiset armeijat, Operaatio Gladio ja terrorismi Länsi-Euroopassa (Helsinki: Suomen Rauhanpuolustajat ja Like, 2009).


Suomessa vapaiden kirjoittajien on yhä vaikeampaa saada toimeentuloa työstään – varsinkin jos kyseenalaistaa vallitsevaa koronakertomusta. Toivon siksi, että te, lukijani, tukisitte suoraan rahallisesti työtäni. Ulkomailla on paljon nettipalveluja, joiden kautta minun kaltaiseni kirjoittajat keräävät tukea. Kuitenkin Suomessa yksityinen rahankeräys on laitonta. Siksi tuen antamisen täytyy tapahtua ostamisen muodossa. Linkki tukikauppaani: https://tammilehto.info/tuki/index.php

Kategoria(t): Demokratia, Maailmanjärjestelmä, Sodat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

8 Responses to Nato-kannatuksen premissit virheellisiä

  1. Olavi Koskela sanoo:

    Tuosta päättelyketjustasi koskien Natoon haluamista jää kaikkein keskeisin seikka pois – epäilemättä tarkoituksella. Suomalaiset ovat joutuneet havaitsemaan, että sen enempää Putinin kuin lähipiirinsä puheisiin ei voi lainkaan luottaa. He valehtelevat aivan härskisti ja pidäkkeittä yrittäessään edistää omaa agendaansa. Kun naapurina on jonkinasteisesta suuruudenhulluudesta kärsivä ja täysin epäluotettava tyranni, niin onko suomalaisten reaktio mitenkään odottamaton? Eivät suomalaiset kuvittele naiivisti, että Nato olisi jokin autuaaksi tekevä toimija, mutta jos se tarjoaa edes vähän tukea tai apua tässä suurvaltapelissä, sen huonotkin puolet hyväksytään. Yksin jääminen suurvaltojen pelinappulaksi on niin syvällä suomalaisten kokemuksissa ja hahmotuksissa, että ehkä tämä asenne voidaan antaa anteeksi!

    • Olli Tammilehto sanoo:

      Ei ole lainkaan kysymys Putinin tai hänen lähipiirinsä puheisiin luottamisesta. Sen sijaan on kysymys pyrkimyksestä ymmärtää Venäjän käyttäytymistä, jotta tiedetään, milloin Venäjä hyökkää ja milloin ei.

      Tunnettu karhumies kertoi pari päivää sitten lehdessä, että karhun kohdatessa on juteltava sille ja peräännyttävä takaperin kävellen. Jos kääntää selkänsä karhu hyökkää. Natoon liittymisen kannattajat ovat kuin metsässä kulkijoita, jotka eivät usko kokeneiden karhuasiantuntijoiden puheita vaan kääntävät karhun kohdatessaan heti selkänsä.

  2. ike sanoo:

    jeps. Ok juttu ja siihen vain se kommentti, että ”Venäjän pelko” lähinaapureiden ydinaseistuksen mahdollisuudesta, ja kuten Ukraina vaikka nyt kyseessä. Korni esimerkki nyt sieltä Hiroshimasta vaikka….että jaksoivat hyvin Usan koneen tuon matkan Japaniin lentää aikoinaan. Miten lie ollut missä kunnossa Japanin ilmapuolustus, mutta silti.
    No oli Ukrainalla tai olisi tullut olemaan ydinaseita, niin onhan niitä tuolla pitkin Eurooppaa, ja monta maata, mistä lentelee heppoisesti sinne neukkulan ytimeen (oletan)…….ja jos ei edes pommaria tarvita, niin lie löytyy tarpeeksi F35 roudaamaan kymmenittäin niitä pommeja sinne sitenkin- siis jos isompi sota syttyisi. Eihän siinä enää yhdellä Ukrainan pommeilla ole merkitystä. Ukrainan yli lennetään esim Saksasta tai Ranskasta….ja muut….(jos vaikka tankattaisiin Ukrainassa, jos maasta jää jotain jäljelle?) — ja siis ydinaseistusta ilmeisesti riittää ilman koko Ukraina-kyssää. ? Tämä vain mutu-oletuksena toki.

    • Olli Tammilehto sanoo:

      Totta on, että ydinohjukset voivat lentää Venäjälle mistä tahansa maailman kolkasta. Satelliiteilla ja tutkilla voidaan kuitenkin havaita Venäjän suuntaa lennossa olevia ohjuksia. Jos ne ovat lähteneet kyllin kaukaa, niihin ehditään reagoida. Jos taas ohjukset lähtevät Venäjän rajojen tuntumasta, reagointiin käytettävissä oleva aika on liian lyhyt. Tällöin hyökkääjällä on suuri houkutus yrittää lamauttavaa ensi-iskua, johon Venäjä ei ehdi vastata. Näin ydinsodan todennäköisyys kasvaa. Tälläkin hetkellä Venäjän reagointiaika ohjushälytyksen on vain muutamia minuutteja. Katso tarkemmin:
      http://www.tammilehto.info/tuomiopaivakone-ed70.php

  3. ike sanoo:

    ok. Vilaisin sun linkin….ja taisi olla sukellusveneen raketti – siinä 11min luokkaa. Kyssä lie myös määristä, eli kuinka monta ydinarsenaalilla ladattua rakettia/ohjusta on yhtäaikaa matkalla.
    Kyse lie siis kaikkinensa alle 15min /30minsaa, kun pari valtiota ovat täyttäneet toistensa ilmatilan ydinaseiden lentoradoilla. Usa päässee Itämerelle ohjuksineen, plus se lento-arsenaali…..samoin Neukkula voi hoidella sukellusveneensä vaikka USan uimarannalle uimareiden alle asti, eli koko Usan itärannikko jos se puoli valitaan…..joten eiköhän molemmat maat sitten kykene ja ehdi toisensa hoitamaan, jos niin kävisi.

    Mietintää herättää ehkä se, että missä ihmeessä näiden jonkun ”kahden” tai useamman valtion ihmiset asuisivat sen jälkeen jokusiin tuhansiin vuosiin, kun kaikki paikat ovat radioaktiivisia. Eli, toimivaahan tuo lienee, tuo ydinsodan aloittamisen pelko.

    • Olli Tammilehto sanoo:

      Vaikka ohjusten lento kohteeseensa kestää 15–30 minuuttia, havainnosta maaliin tuloon on paljon vähemmän aikaa. Niin uskomattomalta kun se kuulostaakin USA:ssa on ollut suunnitelmia, joissa vain Neuvostoliitto tai Venäjä tuhoutuu: vastapuolen ohjukset tuhottaisiin ennen kuin ne lähtevät vastahyökkäykseen.

      Joka tapauksessa suuri osa ydinohjuksista tähtää vastapuolen ydinasetukikohtiin. Siksi kauhuntasapainoa ylläpidetään valmiudella lähettää ohjukset matkaan melkein heti havainnon jälkeen, ennen kuin ne mahdollisesti tuhotaan. Siksi ohjustukikohtien etäisyydellä rajoista ja ohjusten lentoaikojen minuuteilla on todella paljon merkitystä.

      Ydinsodassa eivät kuolisi vain kuumuuden, paineaallon ja säteilyn kohteeksi joutuneet ihmiset vaan myös lähes kaikki muut, sillä ydinräjähdykset nostaisivat stratosfääriin valtavia savu- ja nokipilviä, joiden seurauksena syntyisi ”ydintalvi”. Aurinko pimenisi vähintään 10 vuodeksi. Ihmiset kuolisivat nälkään ja kylmyyteen. Katso tarkemmin:

      http://www.tammilehto.info/ellsberg80.php

  4. Kiitos. Hyvin perusteltu ja lähteitä kiitettävästi.

    Jaoin sen sosiaaliseen mediaan. Laitoin siihen vähän lisäystä:

    Mitkään sotilaalliset, sen paremmin puolustukselliset kuin hyökkäykselliset vaihtoehdot eivät ole riskittömiä.

    Sodat ovat seurauksineen aina äärettömän yllätyksellisiä.

    Mielenkiintoisesti absoluuttisesti on unohtunut miten juuri äsken NATOlle kävi Afganistanissa 20 vuoden sotimisen jälkeen. Kun heimosoturit kukistivat NATO-maat, niin miten NATO sitten Suomen turvaa?

    Ehkä näkökulma laajenee viimeistään USAn seuraavien presidentinvaalien jälkeen? Ehkä jo aiemmin, koska kansainvälisen politiikka on murroksessa.

    Laitan tähän vain yhden poiminnan Olli Tammilehdon jutusta:

    Ydinsodan hulluus saattaa olla lähempänä kuin koskaan. Toivottavaa olisi, että Suomi ei olisi siinä osallisena.

    Niille, jotka haluavat kyyditä minut Venäjälle, kerron, että vastustan väkevästi Venäjän aggressiivista, raakalaismaista politiikkaa.

  5. Aiemmin NATO-maista ainakin USA tuki islamistisissejä, kun he taistelivat Neuvostoliittoa vastaan. Sellaista on kansainvälinen politiikka usein

    Tein postauksesta kolumnin:

    https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikko-tarvainen/pelastaako-heimosotureille-havinnyt-nato-suomen/

    Oletan Olli, että et halua Uuden Suomen kolumnistiksi, johon pääsee kuka vaan. Mutta paljon enemmän lukijoita saisit. Ja kuraa myös. Mutta ajatuksesi saivat laajemman kuulijakumman. Ja toki saisit ruusuja myös. Yleensä itse en tuhlaa Uudessa Suomessa tai muuallakaan aikaani alkamalla väitellä ihmisten kanssa, jotka alkavat nimitellä jne.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.