Kiistämätön ylikuolleisuus ja sen vaarallinen selitys

Meitä ihmisiä kuolee nyt selvästi enemmän kuin tavallisesti. Vuosien 2021 ja 2022 viralliset tilastot lukuisista maista osoittavat tämän kiistämättömästi. Ylikuolleisuus on jatkunut kuukaudesta toiseen aikana, jolloin kuolemia ei ainakaan voi sysätä koronarokotusten vähyyden tilille. Esimerkiksi EU:n alueella kuoli heinäkuussa 2022 tilastojen mukaan 16 % eli 53 000 ihmistä enemmän kuin keskimäärin vuosina 2016-2019.1

Myös Suomessa on kuolleisuus ollut poikkeuksellisen suurta vuoden 2021 kesäkuusta lähtien. Kasper Rönningin ja Tore Gulbrandsenin tekemän tutkimuksen mukaan toukokuun -21 ja helmikuun -22 välillä kuoli noin 3000 suomalaista enemmän, kuin mitä pitkäaikaisen trendin perusteella oli ennustettavissa2. Ylikuolleisuus on jatkunut helmikuun jälkeen ja oli esimerkiksi huhtikuussa 21 % korkeampi kuin keskimäärin3.

Kuolemien poikkeuksellisen suuri määrä ei koske vain vanhuksia vaan myös työikäisiä4. Tämä näkyy henkivakuutuskorvausten kasvussa. Tiedonvapauslain perusteella julkisuuteen saatujen tilastojen mukaan Yhdysvaltojen kuuden suurimman henkivakuutusyhtiön 18-64-vuotiaiden kuolemista maksamat korvaukset olivat vuonna 2021 aikaisempaan verrattuna 20-160 % suuremmat5.

Hyväkuntoisten nuorten miesten äkilliset kuolemat ovat lisääntyneet merkittävästi ympäri maailmaa. Pelkästään urheilijoita on tammikuun -21 syyskuun -22 välillä kuollut äkillisesti ainakin noin 974. Kuolemista 217 on tapahtunut Yhdysvalloissa. Aikaisemmin tällaisia tapauksia on USA:ssa ollut keskimäärin vain 66 vuodessa. Maailmalla raportoiduista 974 tapauksesta 416:ssä mainitaan syyksi sydämenpysähdys. Kansainvälisen olympiakomitean teettämän tutkimuksen vuosina 1966-2004 äkillisiä sydänkuolemia tapahtui alle 35-vuotiaiden urheilijoiden keskuudessa keskimäärin 29 vuotta kohden.6

Mistä tässä kaikessa on kysymys? Mikä tappaa joukoittain ihmisiä Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa?

Monet haluavat selittää ylikuolleisuuden koronaviruksella. Suurin osa kuolemantapauksista ei kuitenkaan ole liittynyt koronaan. Voisi tietenkin kuvitella, että kuolleilla todellisuudessa oli virus, mutta sitä ei havaittu. Kuukaudesta toiseen jatkuvaa ylikuolleisuutta ei kuitenkaan ollut, kun koronavirusta oli paljon, ja ylikuolleisuus alkoi silloin, kun koronavirusta oli liikkeellä vähän.8

Yksi tarjottu selitys on hoitovelka: korona-aikana jäi paljon sairauksia hoitamatta, koska ihmiset eivät voineet tai halunneet käyttää terveyspalveluja. Hoitovelka johtaa kyllä ennenaikaisiin kuolemiin. Kuitenkin jos se olisi ylikuolleisuuden takana, kuolemien määrän olisi pitänyt nousta tasaisesti korona-ajan alusta lähtien eikä hyppäyksenomaisesti, kuten nyt on tapahtunut9.

Väestön ikääntyminenkään ei selitä nyt havaittavaa ylikuolleisuutta. Ikääntyminen toki lisää kuolleiden määrää, mutta kyse on hitaasta ja tasaisesta noususta, jossa ei ole hyppäyksiä.

On kuitenkin yksi uusi ilmiö, joka alkoi samana vuonna kuin ylikuolleisuus: koronarokotuskampanja. Voisiko tällä olla jokin rooli asiassa? Tätä kysymystä eivät useimmat ”asiantuntijat” uskalla pohtia ainakaan ääneen: olisihan rokotteiden vaarallisuuden myöntäminen suuri kolaus virallisille rokotemyönteisille opinkappaleille.

Onneksi on kuitenkin monia tutkijoita, jotka haluavat selvittää ylikuolleisuuden syitä uraseurauksista piittaamatta. Näihin rohkeisiin tieteilijöihin kuuluvat Christof Kuhbandner ja Matthias Reitzner. Heidän tutkimuksensa mukaan Saksan ylikuolleisuus vuosina 2021-22 on vaihdellut samassa tahdissa rokotusmäärien kanssa. Rokotuskampanjan huippu osuu lähes tarkalleen samaan ajankohtaan kuin viikoittaisten kuolemantapauksien huippu. Jopa niin, että kun alle 30-vuotiaat rokotettiin pari kuukautta myöhemmin kuin muut, ikäryhmän ylikuolleisuuden huippu tuli myös pari kuukautta myöhässä.10

Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa vertailtiin 340 kunnan kuolleisuutta niiden rokotuskattavuuteen. Kun muut vaikuttavat tekijät vakioitiin, havaittiin, että mitä suurempi osa väestöstä oli koronarokotettu, sitä suurempi oli kuolleisuus suhteessa väkilukuun.11 Yhdysvaltoja koskevan laajan tutkimuksen mukaan haavoittuviin ja köyhiin ihmisiin kohdistunut rokotuskampanja aiheutti kesän 2021 ylikuolleisuuspiikin12.

Rokotusten ja ylikuolleisuuden yhteyden kanssa sopusoinnussa ovat eri maiden haittavaikutusten seurantajärjestelmiin kertyneet tiedot. Muihin rokotteisiin verrattuna koronainjektioista on kertynyt kymmeniä kertoja enemmän kuolemia koskevia ilmoituksia13. Kuolemia voi olla kuitenkin tätäkin ratkaisevasti enemmän: tutkimusten perusteella tiedetään, että seurantajärjestelmiin ilmoitetaan vain pieni osa rokotteiden haittavaikutuksista14.

Myös tieteelliset tutkimukset kertovat rokotteiden vaaroista. Sellaisia tutkimuksia, joissa on havaittu koronainjektioiden aiheuttavan erilaisia vakavia sairauksia, on kertynyt jo satoja15. Suuri joukko tutkijoita ja lääkäreitä on vuodesta 2020 lähtien varoittanut koronarokotteiden riskeistä, mutta heidät on sivuutettu ja heidän varoituksensa on sensuroitu valtamediasta16.

Kaikesta huolimatta koronarokotuksia edelleen annetaan. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivulla kerrotaan: ”Suosittelemme kolmatta rokoteannosta kaikille 18 vuotta täyttäneille ja riskiryhmiin kuuluville 12 vuotta täyttäneille.” Vähän aikaisemmasta poikkeavaa mutta samaan geeniteknologiaan perustuvaa tehosterokotetta ”suositellaan kaikille 65 vuotta täyttäneille”.17 Rokotedogmeista ei haluta luopua, vaikka päivä päivältä kasautuu todisteita niitä vastaan. ”Asiantuntijat” eivät katso ”Galilein kaukoputkeen”, sillä se vaarantaisi heidän asemansa sekä suuren oikeauskoisen ja katolisen lääketieteellis-teollisen kompleksin vallan ja miljardivoitot. On vain jatkettava samalla linjalla piittaamatta miljoonien ihmisten kärsimyksistä ja kuolemista.

Olli Tammilehto

2Kasper Rönning ja Tore Aarhus Gulbrandsen: ”Pitkäkestoinen ylikuolleisuusanomalia 2021” (Helsinki: Järjen Ääni ry, 20.4.2022), https://jarjenaani.fi/wp-content/uploads/2022/04/Ylikuolleisuusanomalia2021-1.pdf.

6https://goodsciencing.com/covid/athletes-suffer-cardiac-arrest-die-after-covid-shot/, Karin Bille ym.: ”Sudden cardiac death in athletes: the Lausanne Recommendations”, European journal of cardiovascular prevention and rehabilitation 13, nro 6 (1.12.2006): 859–75, doi:10.1097/01.hjr.0000238397.50341.4a.

8Rönning ja Gulbrandsen, ”Pitkäkestoinen ylikuolleisuusanomalia 2021”.

9Mainittu artikkeli

10Christof Kuhbandner ja Matthias Reitzner: ”Excess mortality in Germany 2020-2022”, ResearchGate, 18.8.2022, doi:10.13140/RG.2.2.27319.19365.

11André Redert: ”Covid-19 vaccinations and all-cause mortality – a long-term differential analysis among municipalities”, ResearchGate, 7.7.2022, doi:10.13140/RG.2.2.33994.85447.

12Denis G. Rancourt, Marine Baudin, ja Jérémie Mercier: ”COVID-Period Mass Vaccination Campaign and Public Health Disaster in the USA”, ResearchGate, 2.8.2022, doi:10.13140/RG.2.2.12688.28164.

14Ross Lazarus: ”Electronic Support for Public Health – Vaccine Adverse Event Reporting System (ESP:VAERS)” (Boston: Harvard Pilgrim Health Care, Inc., 2010), https://digital.ahrq.gov/ahrq-funded-projects/electronic-support-public-health-vaccine-adverse-event-reporting-system.

16Ks. esim. ”Dr. Wodarg and Dr. Yeadon Request a Stop of All Corona Vaccination Studies and Call for Co-Signing the Petition”, 2020 NEWS, 1.12.2020, https://2020news.de/en/dr-wodarg-and-dr-yeadon-request-a-stop-of-all-corona-vaccination-studies-and-call-for-co-signing-the-petition/.


Suomessa vapaiden kirjoittajien on yhä vaikeampaa saada toimeentuloa työstään – varsinkin jos kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä ja kertomuksia. Toivon siksi, että te, lukijani, tukisitte suoraan rahallisesti työtäni. Ulkomailla on paljon nettipalveluja, joiden kautta minun kaltaiseni kirjoittajat keräävät tukea. Kuitenkin Suomessa yksityinen rahankeräys on laitonta. Siksi tuen antamisen täytyy tapahtua ostamisen muodossa. Linkki tukikauppaani: https://tammilehto.info/tuki/index.php

Kategoria(t): Korona. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

22 Responses to Kiistämätön ylikuolleisuus ja sen vaarallinen selitys

  1. Vanha tuttusi sanoo:

    Vöi jösses mitä salaliittosoopaa! Tulisiko Olli sinunkin palata takaisin aiheisiin joista jotain tiedät (esim luontokysymykset) ja jättää korona-aiheet niistä jotain ymmärtäville (joihin siis selvästi et kuulu millään mittarilla)?

    • Olli Tammilehto sanoo:

      Voisitko vähän tarkentaa ja kertoa, mikä jutussani on salaliittoja koskevaa tai muuten väärää? Ne, jotka ovat olleet erimieltä kanssani luontokysymyksistä, ovat myös väittäneet, että olen tietämätön. Samaa mieltä kanssani koronakysymyksestä ovat tuhannet lääketieteen tutkijat. Ovatko hekin tietämättömiä, koska ovat erimieltä kanssasi?

    • JH sanoo:

      Salaliitot itsessään ovat hyvinkin tavallinen ilmiö, muun muassa ensimmäinen maailmansota syttyi virallisen historiankirjoituksen mukaan sellaisen pohjalta. Mutta voisitko yksilöidä kaiken, mikä kirjoituksessa oli soopaa?

    • Val sanoo:

      Kummallista, että vieläkin on ihmisiä olemassa jotka kuvittelevat ettei salaliittoja ole koskaan ollut tai olisi.

  2. Jussi Neuvonen sanoo:

    Kaikilla meillä on ”vanhoja tuttuja”. Virallisen kertomuksen ostaneita on niin paljon että koronan pesänselvitys kestää hyvässäkin lykyssä vuosikymmeniä. Ja viimeksi se kertomus Suomessa murenee, meillähän tulee riittämään muutakin murenemista. – – – Ukraina tuli sopivaan aikaan kokonaiselle päättäjien sukupolvelle. Ei pelkästään näyttävänä silmänkääntötemppuna. Kun vihapuhe on kielletty ja tottakaan ei voi puhua niin ryssittelyllä voi purkaa paineita. Nähtäväksi sitten jää ketkä kaikki tästä mitäkin maksavat. Mainio blogi.

  3. TR sanoo:

    Suomessa kuolleiden 0-69-vuotiaiden määrät viikoilla 1-36: V. 2022 8 183 v, 2021 8 081 v. 2020 8 185, eli ainakaan Suomessa ei alle 70 v. kuolemien määrä ole lisääntynyt.(lähde: Tilastokeskus, kuolleet viikoittain).

    Mihin perustuu väite, että Rönning ja Gulbrandsen olisivat tilastotieteilijöitä?

    • Olli Tammilehto sanoo:

      Vuosien 2021 ja 2021 vetailu vain vuoteen 2020 ei anna oikeaa kuvaa ylikuolleisuudesta. Joka tapauksessa Suomessa jostain syystä ylikuolleisuus painottuu enemmän ikäihmisiin kuin monessa muussa maassa. En kirjoita jutussani Suomen eri ikäluokista. Euromomon Suomea koskevissa ylikuolleisuuskuvaajissa, jotka perustuvat juuri näihin Tilastokeskuksen viikkotilastoihin, näyttäisi kuitenkin myös 45-64-vuotiaiden keskuudessa olevan selvää ylikuolleisuutta.

      Ainakin jossain mielessä Rönning ja Gulbrandsen ovat tilastotieteilijöitä, koska hallitsevat tilastollisia menetelmiä. Jossain toisessa mielessä he ehkä eivät ole. Jottei tilastotieteilijä-sanan merkityksestä synny kiistaa, poistin sen jutustani.

      • TR sanoo:

        Otin aikasarjaan muutaman vuoden lisää, ja vuodesta 2017 lähtien alle 70 vuotisten kuolleiden määrät näyttävät seuraavilta: V. 2017 8 828 v. 2018 8 637 v. 2019 8 055 v. 2020 8 185 v. 2021 8 081 ja v. 2022 8 185, eli vaikea tuosta ylikuolleisuutta nähdä, ja ainakin vuosina 2017 ja 2019 oli tämän ikäisissä kuolemien määrä selkeästi tätä vuotta suurempi.

        En itse pysty näkemään myöskään tuossa Euromomon kuviossa tuon kuolleisuuden vakioidun arvon (z-score) osalta mitään pysyvää ylikuolleisuutta mainitsemassasi ikäluokassa, pari vähän korkeampaa piikkiä, jotka eivät tavoita ”substantial increase”-rajaa. Sen sijaan sama arvo näyttäisi ikäluokan 15-44 osalta matalampaa kuolleisuuden tasoa kuin vuosiin. Sen sijaan tosiaan yli 70-vuotiailla kuolleisuus on ollut v. 2022 korkealla tasolla.

        Tuossa Rönningin ja Gulbrandsenin paperissa on pari asiaa, joihin tilastotieteilijä ei sortuisi, eli esim. tuon tilastollisen mallin riittävyystarkasteluja ei ole esitetty. Tilastollisten mallin tarkkuutta voidaan mallista riippuen tutkia eri keinoin (esim. p-arvot, luottamusvälit), ja kaikki nämä tarkastelut puuttuvat. On siis luotu malli, jonka perusteella on estimoitu ylikuolleisuuden määrää, mutta maalin hyvyydestä ei ole mitään tietoa. Tuossa mallin verifioinnissa on toki yritetty verrata sen tuottamia tuloksia esim. Euromomoon, mutta siinä yhteydessä tehdään niin ikään virhe, johon tilastotieteilijä ei sortuisi. Siinä oletetaan, että Euromomon laskelmissa kuolemien määrä noudattaisi standardoitua normaalijakaumaa. Näin ei ole, vaan se kuolleisuus noudattaa Poisson-jakaumnaa.

  4. AP sanoo:

    Kukaan ei tietenkään halua myöntää tulleensa huijatuksi kun on rokotteen ottanut. Sen takia salaliittoteoria kortti vedetään esiin herkästi. Mutta kuitenkin moni on silti ottanut vain kaksi annosta, vielä useampi jättää neljännen ottamatta, jostain sekin kertoo. Ehkä hiljainen ero rokotekultista.

  5. Samu Latvala sanoo:

    Hei Olli.

    Olen itse rokottamaton ja olen seuraillut tätä ylikuolleisuustilannetta myös.

    Kaksi asiaa ainakin pisti silmään tässä.

    Kun kerrot euroopassa olevasta 16 prosentin ylikuolleisuudesta verrattuna vuosiin 2016-2019, et tuo esille kuitenkaan sitä että vuonna 2020 ennen rokotuksia tuo lukema oli yhdessä kohtaa jopa 4å prosenttia.

    Suomen kohdallahan ylikuolleisuutta ei ollut yli satunnaisvaihtelun (+/- 3 prosenttia) vuonna 2020 ja kuolleisuus on lähtenyt kasvuun kakkospiikkien jälkeen.

    Sitten tuo väite urheilijoiden lisääntyneistä kuolemista. Keskimäärin 66 urheilijaa vuodessa on kuollut vuosina 1980-2006 USA:SSA, ja nyt sitä verrataan kansainvälisiin kuolinlukuihin. Aika käsittämätön kämmi. Olisin sinulta odottanut sitä että otat näistä selvää. Nyt jälleen levitämme asiasta räikeää disinformaatiota.

    Itse aion penkoa läpi paljonko noista uutisista löytyy amerikkalaisia urheilijoita ja voin siitä ilmlittaa sinulle. Se on se luku jota pitää verrata tuohon 66 kuolemaan.

    Ystävällisin terveisin,
    Samu Latvala

    • Olli Tammilehto sanoo:

      Kiitos kommenteista! Olin tosiaan tehnyt pahan mokan noissa urheilijoiden kuolleisuustilastoissa. Korjasin nyt juttuani niin, että yhdysvaltalaisia verrataan yhdysvaltalaisiin. Lisäsin myös vertailun vanhoihin äkillistä sydänpysähdystä koskeviin tilastoihin.

      Koetin myös parantaa jutun alkua, jotta tuo mainitsemani 16 % asettuu oikeaan kontekstiin.

      Miltä nyt vaikuttaa?

  6. Jussi Neuvonen sanoo:

    Saavatkohan Fimea ja THL suhteellisesti yhtä tiukkaa palautetta kuin Tammilehto? Se tuntuisi kohtuulliselta kun resursseja miettii. Tai sen puoleen vaikka Ylen ja Sanoman resursseja. Mutta tässä vaiheessa eivät taida mitkään resurssit riittää esim. sen selvittämiseen miten paljon plaseboa missäkin jaetaan. Eli seuraamme tilannetta…

  7. Jani Roman sanoo:

    Tässä hyvää tarkistusta aiheesta: https://faktabaari.fi/fakta/yli-80-vuotiaiden-ylikuolleisuudella-ei-selvaa-yhteytta-tehosterokotusten-myohaiseen-aloitukseen/

    Kuvaaja artikkelissa selittää asiaa hyvin. Ja sen alla oleva teksti:

    ”Violetti kuvaaja osoittaa, että riski kuolla koronaan oli vuodenvaihteen molemmin puolin erityisen korkea yli 80-vuotiailla rokottamattomilla. Sen sijaan kaksi kertaa rokotettujen (punainen käyrä) riski kuolla pysyi alhaisena senkin jälkeen, kun tehosterokotteita alettiin lokakuun lopulla tarjota tälle ikäryhmälle.

    ”Käyrä rupeaa nousemaan korkeammalle omikron-tartuntojen laajan leviämisen myötä [vuodenvaihteen 2022 aikoihin], kun on ollut jo mahdollisuus saada kolmas rokote, eli kyse on ihmisistä, jotka ovat jostain syystä sen jättäneet hakematta”, THL:n erikoistutkija Simopekka Vänskä kommentoi Faktabaarille.”

  8. TR sanoo:

    Itse asiassa nyt näyttää siltä, että väite lasten kuolemien lisääntymisestä ei pidäkään paikkaansa, asiaa on avattu tuolla Euromomon sivuilla. Eli ylikuolleisuus on siellä määritelty tilastollisen mallin tuottaman ennusteen ja toteutuneiden kuolemien välisenä erotuksena. Pandemiaa edeltävinä vuosina lasten kuolleisuus laski, ja tähän trendiin sovitettu aikasarjamalli ennusti tietysti laskun jatkuvan. Kun lasten kuolemien määrä ei ole jatkanut enää samansuuntaista laskua (vaan pysytellyt samalla tasolla), näyttäytyy tämä ennusteen ja toteutuneiden kuolemien välinen ero ylikuolleisuutena. Itse asiassa kuolemien määrällä mitattuna on lasten kuolemia ollut viime aikoina hivenen vähemmän kuin ennen pandemiaa.

    • Olli Tammilehto sanoo:

      On tavallista määritellä ylikuolleisuus nimenomaan malliennusteen mukaisen kuolleisuuden ja todellisen kuolleisuuden väliseksi erotukseksi, koska kuolleisuuteen vaikuttavat monet tekijät – esimerkiksi. ko. populaation keskimääräinen ikä. Mutta tietenkin ylikuolleisuuden voi määritellä TR:n esittämällä tavallakin, mutta silloin esimerkiksi kokonaisylikuolleisuus kasvaisi tasaisesti väestön ikääntyessä.

      • TR sanoo:

        En nyt ihan ymmärtänyt kommenttiasi, mutta tuo oma tekstini oli käännös tuolta Euromomon sivuilta.

      • TR sanoo:

        Palaampa vielä tähän asiaan nyt paremman ajan kanssa. En ole itse esittänyt siis mitään ylikuolleisuuden määritelmää, vaan tuo tekstini on poimittu Euromomon sivuilta. Ilmeisesti viestintäni oli epäonnistunutta, sillä sen ydintä ei olla ymmärretty. Yritänpä siis uudestaan.

        Ylemmän korkeakoulututkinnon tilastotieteestä suorittaneena ja 25 vuoden työkokemuksen alalta omaavan olen oppinut sen, että tilastollisten aikasarjamallien ennustekyky vähänkin kauammaksi on lähes poikkeuksetta heikko. Tämä johtuu mm. siitä, että mikään lineaarinen nouseva tai laskeva trendi ei jatku loputtomiin. Esim. laskeva kuolleisuuden trendi päättyy teoriassakin viimeistään siihe, kun kuolleisuus saavuttaa nollatason. Jos tämmöistä laskevan trendi aikasarjaa käytetään ennustamiseen liian pitkälle ajalle, käy siis niin, että jossain vaiheessa trendiviiva leikkaa nollatason, ja tämän jälkeen malli näyttää koko ajan kasvavaa ylikuolleisuutta, vaikka yhtään kuolemaa ei tapahtuisi. Tosi elämässä laskeva trendi vaimenee tai tasoittuu aina jossain vaiheessa, ja juuri täsätä on tässä Euromomon maiden 0-14-vuotiaiden kuolleisuudessa kyse. Kuolleisuus laski lineaarisesti noin 350 kuolemaan/viikko, ja tasoittui sen jälkeen. Koska laskevan trendin aikasarjan ”parasta ennen”-päivä oli jo ohi, laski se tämän tasoittumisen ylikuolleisuutena. Edellisen kirjoitukseni ydin onkin se, että lasten kuolleisuus (eli yleinen kuolleisuusluku) ei ole Euromomoon kuuluvissa maissa noussut tippaakaan. Tosin sanoen tuon kuolleisuusaikasarjan tuottamat estimaatit ovat tällä hetkellä harhaisia. Euromomokin on havainnut tämän mallin vanhentumisen, lakannut käyttämästä sitä ja valmistelee uutta aikasarjamallia. Euromomon internet-sivujen etusivulla (https://www.euromomo.eu/) todetaankin seuraavaa (sanatarkka lainaus):”Because of the unexpected and varying mortality experienced during the COVID-19 pandemic, the calculated baseline applied in the EuroMOMO estimation of excess number of deaths do not include data from 2020 and onwards, as these data will distort the estimated level of baseline number of deaths.

        Due to the exclusion of data from the COVID-19 pandemic, the trend incorporated in the statistical estimation of the baseline are presently forecasted beyond the intended duration. This prolonged forecast has introduced an increasing bias over time, which can cause incorrect estimations of the excess mortality, particularly when the numbers are cumulated. ”

        Mutta artikkelissasi et itse asiassa puhu lasten kuolleisuudesta, vaan lasten kuolemista, mikä on eri mittari. Väität, että Euromomon mukaan lasten kuolemat olisivat lisääntyneet. Euromomon internet-sivujen etusivulla sanotaan kuitenkin seuraavaa (tarkka lainaus): ”During the COVID-19 pandemic the lock-down period (week 1, 2020 to week 21, 2021) had a mean of 326 deaths per week and the following period (week 22, 2021 to week 40, 2022) had a mean of 345 deaths per week which both are lower than the average of 361 deaths per week observed in the period before the COVID-19 pandemic (week 1, 2018 to week 52, 2019). In other words, the EuroMOMO mortality surveillance system does actually not detect more deaths among the 0 to 14-years old during the ongoing COVID-19 pandemic than in the period before the COVID-19 pandemic, even if the cumulated outputs reported on the EuroMOMO website suggest so. ”

        Voiko enää selkeämmin sanoa, että Euromomon mukaan lasten kuolemat eivät ole lisääntyneet? Väittäessäsi näin ja käyttäessäsi siihen viitteenä Euromomoa, jaat väärää tietoa.

        • Olli Tammilehto sanoo:

          Poistan nyt tuon lapsia koskevan kohdan blogistani, koska EuroMOMO:lle ei näköjään ole tällä hetkellä selvää, mikä on kuolleisuuden perustaso, johon kuolleisuutta pitäisi verrata.

  9. Pekka Ala-Prinkkilä sanoo:

    Olipa loistava pläjäys .
    Kyllä on mies tukensa ansainnut.

  10. Pauli Ojala sanoo:

    Biokemistinä ja bioinformaatikkona painokas varoitus mRNA-rokotteista 01/2022 alkaen Hilmo:n tilastotietojen varassa. Piikitysten edistyessä näyttäisivät muut sairaudet ja keskenmenot lisääntyvän hälyyttävästi. Ulkomaiden vakuutusyhtiöt varoittavat työikäisten ei-Covid -kuolemien nousseen 2021 lopulla yli kolmasosan. Suomessa kokonaiskuolleisuus noussut 11,4% mRNA-piikitysten alkamisen jälkeen. Rokotteissa on eroa, eikä täyttä suojaa uusia mutantteja vastaan ole. Täysin uudenlaisten rokotteiden turvallisuudesta ei ole varmuutta kuin parin vuoden jälkeen. Turvallisuustutkimuksia on sivuutettu hätätilaan ja poikkeuslupaan vedoten vaikka muitakin hoitokeinoja oli ja näyttäisi siltä, että tehosteiden kanssa samanaikaisesti yleistyvät myös infarktit ym. Joillakin stabiloitu mRNA-nanoformulaatio säilyy imusolmukkeissa kuukausia, kun luonnollisessa infektiossa puoliintumisaika vain sekunteja. Nykyinen antotapa on väärä: Vain nenäsumute estäisi leviämistä IgA-vasta-aineita nostaen poskionteloissa. Rokotusta ottaessa on valitettavasti varmistettava itse etukäteen että piikin antaja osaa turvallisen käytännön: Piston jälkeen ennen nesteen injektoimista piikkiä tulee vetää ulospäin jotta annos jää lihakseen eikä kulkeudu niin pahasti verenkiertoon (ns. aspiraatio). Piikitystavalla on merkitystä sydänlihastulehdusten haittailmoituksissa. Tehosterokotteiden perisynti on, että immuniteetti ”jää jumiin” aluperäisen rokotteen sekvenssivarianttiin, eikä päivity kunnolla uutta varianttia kohtaan. Nykyinen kuolleisuus on alle 0,1%, mutta esim. MERS-korona surmaa 30% sairastuneista eli potentiaalia pahoille mutanteille on. Luonnollinen infektio suojautumiskeinojen lieventämänä tuottaa noin 20-kertaisen suojan ja vasta-aineita jopa 37 eri virusproteiinia vastaan kun rokotteen suoja koskee vain yhtä kaikkein eniten mutatoituvaa pintapiikkiproteiinia, joka itsessään on aiemmista rokotteista poiketen keholle myrkyllinen toksiini ja mm. läpäisee BBB:n (veri-aivo-esteen). Stabiloitu RNA-nanoformulaatio on ennennäkemätön toimenpide ja yllättävä metabolisilta vaikutuksiltaan. Sain itse virallisesti kirjallisen kysymyksen läpi EU-komissiolle rokotteiden sisällöstä – jota on salattu liikesalaisuuteen vedoten. Inflammaatio-tulehdusten määrä invalidisoi ja on lähtenyt nousuun eniten piikitetyissä maissa. Vitamiini D on immunohormonin esiaste ja vähentää systeemistä inflammaatiota.

    Primum non nocere

  11. Juha Soini sanoo:

    En ota lainkaan kantaa mihinkään tilastoon. Kerron vain omakohtaisen kokemukseni.

    Olen toiminut yli 25 vuotta viranhaltijana kuolleiden kuoppaamistyössä yhdellä paikkakunnalla. Näen joka ikisen kuopattavan henkilötiedot, joten tiedän minkä ikäinen tämä on ollut.

    Ikinä ei ole ollut samanlaista ilmiötä kuin vuosi 2021. Kuoppausten määrä nousi lähes säännöllisesti 4:stä 6:een viikossa. Mikä oli merkillepantavaa, oli nuorehkojen mieshenkilöiden yliedustus. Heitä oli vuodessa 12 (n. 24-55-vuotiasta), yleensä heitä on ollut viimeisen 25 vuoden aikana n. 1-2 vuodessa.

    Kun rokotukset vähenivät vuoden 2021 loppuun mennessä ja Ukrainan sodan alettua, ollaan palattu jälleen normaaliin 4 viikossa tahtiin, ja kuopattavat ovat lähes tulkoon kaikki vanhuuteen kuolleita.

Vastaa käyttäjälle Jussi Neuvonen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *