Ukraina-puheen kielensäätely ruokkii ydinkatastrofia

Ukrainassa on käynnissä hyvän ja pahan välinen taistelu. Valo kamppailee pimeyttä vastaan aivan kuin manikealaisuuden muinaisissa teksteissä. Tai ainakin tällaisen kuvan saa mediaa seuraamalla.

Vaikka Venäjän hyökkäys on tuomittavaa ja Venäjä on monessa suhteessa paha, olisiko Ukraina kuitenkaan pelkästään hyvä? Kaikki sodat ovat perusluonteeltaan julmia, ja niissä sivuutetaan normaalin elämän keskeiset moraalisäännöt. Kummatkin osapuolet syyllistyvät tuomittaviin tekoihin, joista osa on varsinaisia sotarikoksia, osa taas aivan ”normaalia” sodankäyntiä. Tuskinpa Ukrainan sota on poikkeus. Varsinkaan, kun Ukrainan kanssa ovat monella tavoin sotimassa sellaiset Nato-maat, joiden tilillä on valtava määrä sotarikoksia. Yksin USA on sekaantunut aseellisesti toisten maiden asioihin toista sataa kertaa toisen maailmansodan jälkeen1. Yhdysvaltojen käymissä sodissa on 1940-luvun jälkeen kuollut suoraan tai välillisesti miljoonia siviilejä – joidenkin arvioiden mukaan yli kymmenen miljoonaa2.

Varmaan monet manikealaista sotapuhetta harrastavat toimittajat, poliitikot ja muut julkisuuden kellokkaat tajuavat asian todellisen laidan, mutta he tietävät, että rehellisestä puheesta seuraa sanktioita: olet äkkiä vanhakantainen suomettaja, putinisti, Venäjän agentti tai salaliittoteoreetikko. Ukraina-puheelle on syntynyt omat sääntönsä, joiden mukaan vähäinenkin Ukraina-kritiikki on kielletty. Kuitenkin se, mistä ei voi puhua, muuttuu helposti siksi, mitä ei voi ajatella. Näin yhä useammat ”asiantuntijat” tyhmistyvät ja menettävät todellisuudentajunsa3.

Moni voi nyt ajatella, ettei totuudella ole niin väliä: Ukrainan voitto on pääasia, ja maa saa sitä enemmän tukea mitä puhtoisempi on sen julkisuuskuva. Pyrkimys erottaa totuus valheesta on kuitenkin keskeinen osa kaikkea inhimillistä toimintaa. Kun siitä luovutaan, laiminlyödään helposti olennaisia asioita ja tehdään virheellisiä päätöksiä, joiden seuraukset voivat olla kohtalokkaan kaikille asianosaisille.

Hyvä esimerkki ongelmasta on uutisointi, joka koskee Venäjän valtaamalla alueella sijaitsevaa Zaporižžjan ydinvoimalaa. Media on silloin tällöin väittänyt suoraan, että Venäjä on iskenyt tähän Euroopan suurimpaan ydinvoimalaan4. Useimmiten asia ilmaistaan kuitenkin niin, että kumpikin osapuoli väittää toisen osapuolen kranaattien tai ohjusten osuneen ydinvoimalan tai sen lähiympäristöön5. Toinen yleinen tapa esittää asia on käyttää passiivia: ”ydinvoimalaan iskettiin”6. Koska median mukaan ainoastaan Venäjä voi syyllistyä pahoihin tekoihin, kaikki nämä ilmaisut johtavat siihen, että asiaan perehtymätön tai kiireinen lukija ajattelee tiedotusvälineiden sanovan Venäjän tulittaneen ydinvoimalaa.

Kaikki asiantuntijat eivät ole kuitenkaan sisäistäneet Ukrainaa koskevan kielipelin sääntöjä. Helsingin Sanomien haastattelussa 8.10. säteilyturvakeskuksen ylitarkastaja Antero Kuusi arvioi neljää skenaariota, joissa Venäjän toimesta suuri määrä radioaktiivisia aineita leviäisi ympäristöön: strateginen ydinkoe arktisella alueella, ydinkoe Mustallamerellä, taktinen isku Ukrainaan ja isku Zaporižžjan ydinvoimalaan. ”Isku ydinvoimalaan on Kuusen mukaan neljästä skenaariosta vähiten mahdollinen. Zaporižžjan ydinvoimala on nyt venäläisten hallussa. Voimalan päästöjen vaikutukset siis kohdistuisivat enimmäkseen venäläisiin.” Kuusi lisää: ”On hankala nähdä, mitä sotilaallista tai edes poliittista hyötyä tällaisella iskulla saisi aikaan.”7

Todellakin on kovin vaikea keksiä syytä, miksi Venäjä vaarantaisi suurella vaivalla valtaamansa ja omien sotilaidensa miehittämän ydinvoimalan turvallisuuden. Zaporižžjan alueella varsin tavalliset pohjoisen tai lännen puoleiset tuulet8 veisivät onnettomuuspäästöt Krimille tai Venäjän ydinalueille. Ydinvoimalaa tulitettiin jopa juuri ennen Kansainvälisen atomienergiajärjestön asiantuntijoiden käyntiä9. Näitä iskuja ei oikein voi selittää Venäjän tekemiksi, koska vierailu järjestettiin Venäjän toivomuksesta Ukrainan vastustaessa sitä.

Ukraina on esittänyt, että Venäjä pommittaa ydinvoimaa, koska uskoo voivansa lavastaa hyökkäyksen Ukrainan tekemäksi ja saada näin Ukrainan saaman tuen vähenemään10. Koska kaikki paha nykyisin vieritetään Venäjän niskoille, tällainen false flag -operaatio ei kuitenkaan onnistu, ja Venäjä tietää sen.

Miksi sitten Ukraina tulittaisi Zaporižžjan ydinvoimalaa? Tällä hetkellä voimalan tuottama sähkö hyödyttäisi vain Venäjää. Siksi sähköntuotannon estäminen on Ukrainan intresseissä, ja todellakin voimalaan kohdistuvat iskut ovat johtaneet siihen, että sähköä ei synny. Ukrainan tavoitteena saattaa olla vain tämä, vaikka voimalan tulitus voisi aiheuttaa ydinkatastrofin. Sodassa helposti otetaan valtavan suuria riskejä.

Zaporižžjan voimalan takaisin valtaaminen on yksi Ukrainan armeijan tärkeistä tavoitteista11. Näin ollen tulitus voi liittyä myös valtauksen valmisteluun.

Toisaalta on pieni mahdollisuus, että Ukraina tieten tahtoen haluaa aiheuttaa suuren ydinonnettomuuden ja pelaa sillä epätodennäköisellä mahdollisuudella, että tuulet kuljettaisivat radioaktiiviset aineet pääasiassa venäläisten hallitsemille alueille. Tämän epätodennäköisen vaihtoehdon todennäköisyyttä lisää hiukan se, että konservatiiveihin lukeutuvan brittiparlamentaarikon Tobias Ellwoodin mukaan ydinkatastrofi Zaporižžjassa tulkittaisiin hyökkäykseksi yhteen tai useampaan Nato maahan. Tällöin se olisi Naton peruskirjan 5. artiklan mukaan hyökkäys kaikkia Nato-maita kohtaan. Saman tulkinnan on esittänyt myös USA:n edustajainhuoneen jäsen Adam Kinzinger.12 Näin mahdollisesti saataisiin kaikki Nato-maat mukaan sotaan.

Iskut Zaporižžjan ydinvoimalaan lakkaisivat heti, jos edes yksi Ukrainaa tukevista maista ilmoittaisi tuen ehdoksi iskujen lopettamisen. Onko siis niin, että Suomi ja muut ”kollektiiviseen länteen” kuuluvat maat pitävät mieluummin kiinni täysin tahrattomasta Ukraina-kuvasta kuin estävät ydinkatastrofin?

Olli Tammilehto

3Tästä byrokratiassa yleisestä ilmiöstä ks. esim. Dietrich Bonhoeffer: Kirjeitä vankilasta 1943-44 (Porvoo: Kirjaneliö, 1991).


Suomessa vapaiden kirjoittajien on yhä vaikeampaa saada toimeentuloa työstään – varsinkin jos kyseenalaistaa vallitsevaa koronakertomusta. Toivon siksi, että te, lukijani, tukisitte suoraan rahallisesti työtäni. Ulkomailla on paljon nettipalveluja, joiden kautta minun kaltaiseni kirjoittajat keräävät tukea. Kuitenkin Suomessa yksityinen rahankeräys on laitonta. Siksi tuen antamisen täytyy tapahtua ostamisen muodossa. Linkki tukikauppaani: https://tammilehto.info/tuki/index.php

Kategoria(t): Maailmanjärjestelmä, Media, Sota, Ympäristö. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

10 Responses to Ukraina-puheen kielensäätely ruokkii ydinkatastrofia

  1. Johan sanoo:

    On se vain kummallista, että vapaus, demokratia, rauha ja hyvinvointi ovat jotain niin vihattavaa ja pelättävää, että jopa idän totalitäärisen diktatuuri Putinistanin ja Venäjän kansaa sen johdossa alistavan roistoklikin brutaali imperialistinen hyökkäyssota ja täysin häikäilemätön vainoharhaisen propagandan kylväminen alkavat vaikuttaa kannatettavilta ja ihailtavilta.

    On se ihminen sitten kummallinen otus.

    • Olli Tammilehto sanoo:

      Blogikirjoituksessani sanon ”Venäjän hyökkäys on tuomittavaa ja Venäjä on monessa suhteessa paha.” Kehen viittaat, kun puhut hyökkäyssodan ilhailusta?

  2. Kiitos. Laitoin someen saatteella:

    Jään odottamaan vihakommentteja syytöksiä Putinin agenttina toimimisesta. Kuitenkin totean, että Venäjän toiminta on rikollista.

    Rikokset ovat oleellinen osa kaikkia sotia. Ainakin tähän mennessä niihin on syyllistytty rintamalinjan kummankin puolen. Väliin toisella puolella selvästi enemmän kuin ennen.

    Olemmeko unohtaneet Hiroshiman ja Nagasakin?

    Koska en tiedä – kuinka moni tietää? – en ota kantaa Ukrainsn ydinvoimalan pommituskysymykseen. Yleisessä tasolla kielipelin kysymyksessä olen samoilla linjoilla Olli Tammilehdon kanssa.

    Olin 70- ja 80-luvuilla poliittisesti masentunut yleisen YYA-liturgian ja Neuvostoliito-ihailun vuoksi. Vastustan myös nykyisen Venäjän diktatuuria ja samalla vierastan sellaisia äänenpainoja, että Venäjä on syyllinen aina kaikkeen a priori eli että vastsus tiedetään jo etukäteen ilmsn vamoja todisteita. On vissi ero sanoilla usein ja aina.

    Länsimaisen tiedonvälityksen hieno periaate on esitellä erilaisia mielipiteitä ja erilaisia tietoja.Varsinkin kriisisikoins sitä on vaikea noudattaa. Aina silloin, kun siitä luovumme, on vaaran paikka.

  3. Reino Jukarainen sanoo:

    Olipa melkoinen soopakattilan hämmennys
    Kuka on väittänyt että Ukraina on pelkästään hyvä? Venäjän armejan toteuttamat kidutukset, raiskaukset, murhat ja siviilikohteiden pommitukset ovat vain satumaisella tavalla aivan omassa mittaluokassaan.
    Toisin kuin kirjoittaja väittää, Ukraina-kritiikki ei ole kiellettyä, esimerkkinä mainittakoon Amnestyn Ukraina-raportti, jossa oli myös täysin asiallaista kritiikkiä. Amnesty tosin unohti korostaa Venäjän olevan pääsyyllinen sodassa tehtyihin julmuuksiin.

    Tammilehdon väite kielensäätelystä ja tapa esittäytyä objektiivisena arvioijana ei ole uskottava.
    Tammilehto sortuu tietoisesti tai tiedostamattaan whataboutismiin. Se laimentaa vaarallisella tavalla Venäjän tekemiä sotarikoksia.

    • Olli Tammilehto sanoo:

      Suoraan ei sanota, että Ukraina on pelkästään hyvä, mutta kun Ukrainaa ei arvostella mistään tällainen vaikutelma syntyy. Amnestyn raporttikin tuomittiin yleisesti: Ukrainaa ei olisi saanut arvostella.

  4. Mitä luin? sanoo:

    Yksi asia on varma.
    Kukaan ei käskenyt ryssiä hyökkämään Ukrainaan, se yksin tekee ryssälästä sotarikollisen, mitään ei olisi tapahtunut jos putinin olisi räplännyt vaikka muniaan, sen sijaan että aloitti täysin järjettömän sotansa. Tuon johdosta ikinä ei enää neukut tule tuosta nousemaan sillä tuhosivat oman maansa sillä hetkellä kun terroristisen sotansa aloittivat.

  5. Terhomatti Hämeenkorpi sanoo:

    Vastenmielistä vihjailua Ukrainaa kohtaan:-(((

  6. Tapio Pesola sanoo:

    Ukrainahan voittaa infosodan 100-0. Tietääkseni Ukrainan propagandakampanjassa on mukana 150 PR-firmaa, joita Washington ja Yhdysvaltain tiedustelupalvelu rahoittavat. Tapahtuu Ukrainassa mitä hyvänsä (tai ei tapahdu), me saamme luettavaksemme vain länsinarratiivin mukaisia kertomuksia. Ukrainan sotahan alkoi 2014 lännen masinoimalla vallankaappauksella ja vallankaappaushallinnon aloittamalla sisällissodalla, mutta Venäjän puututtua tänä vuonna asioihin ensimmäiseksi länsimaissa kiellettiin Venäjältä tuleva informaatio. Näyttää siltä, että Yhdysvallat (joka Ukrainaa tosiasiassa johtaa) ei ole halunnut kuluneiden vuosien aikana Ukrainaan rauhaa (ks. Minskin sopimus ja Ukrainan jatkuva aseistaminen) eikä halua sitä nytkään. Taistelu viimeiseen ukrainalaiseen jatkuu, koska Ukraina on vain pelinappula Venäjän vastaisessa operaatiossa. Mitä aiemmin Venäjän tavoitteisiin (denatsifikaatio, demilitarisaatio = ei Natoa Ukrainaan ja Donbassin väestön turvaaminen) olisi suostuttu, sitä vähemmän ihmisiä olisi kuollut. Tarkemmin sanoen Venäjä ei olisi edes aloittanut operaatiotaan.

  7. Jussi Neuvonen sanoo:

    Poliitikoista Halla-ahoa ymmärtää sikäli että hän todella Ukrainaa tunteekin. Silti viime kuukausien vaikutelma on että parhaasta päästä loistavat 400 Scripta-kirjoitusta pitää unohtaa. Upotaan ehdottomasti osana Länttä koska Venäjä edustaa absoluuttista pahuutta.

  8. Erja Rein sanoo:

    Riitaan ja tappeluun tarvitaan ainakin 2 osapuolta. Itseäni on ihmetyttänyt se että mitä on tapahtunut alueella vuodesta 2015 asti mm Krimillä ei ole silloin herättänyt juurikaan kansainvälistä apua heräämään. Ja sitten se mikä on tilanne Syyriassa. Loppuiko sota samantien kun KORONA agenda alkoi. Eikös siellä sodi venäjä yhdessä natomaiden kanssa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.