Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Opettaja-lehden numerossa 24/2015. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Kännykkäsäteilyn riskeistä puhuminen ei ole huuhaata

Oli surullista lukea Opettaja-lehdestä 22/2015 Tapio Ala-Nissilän, Risto Ilmoniemen ja Vesa Linja-ahon vastine tietokirjailija Erja Tammiselle. Vaikka sekä Ala-Nissilä että Ilmoniemi ovat korkeasti koulutettuja ihmisiä, he lankeavat toisella tavalla ajattelevan Tammisen leimaamiseen professorin arvovallallaan asiallisen keskustelun sijasta. Syynä voi olla se, että fysiikan professorit ja fysiikasta ja tekniikasta kirjoittava tietokirjailija Linja-aho ovat oman alansa ulkopuolella kirjoittaessaan säteilybiologiasta.

Toisin kuin fyysikkokolmikko esittää, mobiilisäteilyn vaarallisuusväitteillä on tieteellistä pohjaa siinä mielessä, että vertaisarvioiduissa tiedelehdissä on ilmestynyt satoja tutkimusartikkeleja, joissa raportoidaan negatiivisista terveysvaikutuksista. On toki myös paljon niitä tutkimuksia, joissa tällaisia vaikutuksia ei ole havaittu. Mutta miksi nimenomaan jälkimmäiset olisivat lähtökohtaisesti oikeassa? Siksikö, että monet niistä ovat kännykkäyhtiöiden rahoittamia?

Toisaalta usein myös osittain mobiililaiteteollisuuden rahoilla toteutetut tutkimukset kertovat säteilyn terveysriskeistä. Sellainen on kirjoittajakolmikon mainitsema Interphone-selvitys, joka vahvistaa säteilyn lisäävän syöpäriskiä – toisin kuin fyysikkomme väittävät. Kun tutkimusta lukee yhteenvetoa pidemmälle, selviää, että yleisen aivosyövän, gliooman, riski oli 40 % suurempi niillä, jotka olivat 10 vuotta tai kauemmin käyttäneet paljon kännykkää. Nämä aikaisempien vuosikymmenien ”suurkäyttäjät” puhuivat päivässä kuitenkin keskimäärin vain 27 minuuttia.

On ala-arvoista leimaamista väittää Erja Tammisen ”Sähköä ilmassa” -kirjaa huuhaaksi. Tietenkään teos ei ole tieteellinen julkaisu, kuten ei juuri mikään suurelle yleisölle tarkoitettu tietokirja. Olennaista on kuitenkin, että sen väitteet perustuvat tieteellisiin tutkimuksiin. Kirjan korkeatasoisuutta kuvastaa se, että tekstissä on tietokirjaksi poikkeuksellisen paljon alaviitteitä, joissa lähteet kerrotaan.

Vaikuttaakin siltä, että fyysikkokolmikon halu teilata Tammisen näkemykset ei perustu heidän pyrkimykseensä varmistaa julkaistavan tiedon tieteellisyys, vaan siihen, että Tammisen esiin nostama tiede ei vastaa heidän vahvoja ennakkokäsityksiään. Toivottavasti olen väärässä.


21.10.15


Lisää kommmentti

* Pakollinen tieto
2000
Vedä ja pudota kuvia tähän (max 3)

Kommentit

Page Top
 
Palautetta kirjoittajalle (myös tämän sivuston teknsisistä yksityiskohdista) voi lähettää osoitteeseen
Kirjoituksen uudelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Takaisin tekijän (Olli Tammilehto) kotisivun alkuun (http://www.tammilehto.info)