Hengityssuojien käytöstä voi olla vakavaa haittaa – ei kunnollista näyttöä hyödystä

Jaa somessa tai sähköpostilla:

Maskien haitat

  • Hengityssuojaimista on monenlaista psykologista haittaa, koska tunteiden ilmaiseminen kasvojen ilmeillä estyy. Tämä osoitettiin mm. vuonna 2013 ilmestyneessä satunnaistettuun vertailukokeeseen perustuvassa tutkimuksessa (Wong ym. 2013)

  • Maskit vähentävät hengitetyn ilman happea ja lisäävät sen hiilidioksidia. Tästä seuraa päänsärkyä (Ong ym. 2020), mutta sillä voi olla myös monenlaisia vakavampia kielteisiä seurauksia, jotka ilmenevät suoraan terveyden heikkenemisenä tai välillisesti heikentyneen toimintakyvyn aiheuttamina onnettomuuksina tai muina ikävyyksinä. Tästä syystä työsuojelu- ja rakennusnormit vaativat hengitysilmalta tiettyjä happi- ja hiilidioksidipitoisuuksia, jotka eivät toteudu maskin alla. Maskisuositukset ja -pakot johtavat siihen, että huomattava osa ihmisistä käyttää hengityssuojaa pitkiä aikoja joka päivä, jolloin hypoksia ja hyperkapnia yleistyvät.

  • Hypoksia heikentää tutkimusten mukaan immuunipuolustusta ja voi siksi herkistää covid-19:lle ja heikentää esimerkiksi syövästä paranemisen mahdollisuuksia (Shehade ym. 2015; Westendorf ym. 2017).

  • Kankaisten hengityssuojaimien, joita suurin osa tavallisten ihmisten maskeista on ja tulee olemaan, voivat lisätä eikä vähentää tartuntoja. Yhdessä satunnaistettuun vertailukokeeseen perustuvassa tutkimuksessa havaittiin kankaisia maskeja käyttävillä kolme kertaa enemmän influenssan kaltaisia sairauksia kuin niillä, jotka eivät käyttäneet mitään hengityssuojaa (MacIntyre ym. 2015).

Hyödyistä ei kunnollista näyttöä

Useiden viime aikoina ilmestyneiden katsaustutkimusten mukaan kaikki maskeja koskevat, satunnaistettuihin vertailukokeisiin perustuvat tutkimukset päätyvät siihen, että hengityssuojaimista ei ole hyötyä influenssan kaltaisten tautien leviämisen ehkäisemisessä (Jefferson ja Heneghan 2020; Dugré ym. 2020; Xiao ym. 2020; National Academies of Sciences 2020). Katsauksissa, joissa on käsitelty myös huonompi laatuisia tutkimuksia, jotka eivät perustu satunnaistettuihin vertailukokeisiin, hyötyjä on havaittu. Satunnaistettu vertailu on kuitenkin kunnollisen tutkimuksen edellytys. Sillähän pyritään välttämään ennakkomieltymysten ja muiden harhojen vaikutus.

Lähteitä

Dugré, Nicolas, Joey Ton, Danielle Perry, Scott Garrison, Jamie Falk, James McCormack, Samantha Moe, ym. (2020): ”Masks for Prevention of Viral Respiratory Infections among Health Care Workers and the Public: PEER Umbrella Systematic Review”. Canadian Family Physician 66 (7): 509–17. https://www.cfp.ca/content/66/7/509.

MacIntyre, C. Raina, Holly Seale, Tham Chi Dung, Nguyen Tran Hien, Phan Thi Nga, Abrar Ahmad Chughtai, Bayzidur Rahman, Dominic E. Dwyer, ja Quanyi Wang (2015): ”A Cluster Randomised Trial of Cloth Masks Compared with Medical Masks in Healthcare Workers”. BMJ Open 5 (4): e006577. https://doi.org/10.1136/bmjopen-2014-006577.

Jefferson, Tom, ja Carl Heneghan (2020): ”Masking lack of evidence with politics”. CEBM. 23.7.2020. https://www.cebm.net/covid-19/masking-lack-of-evidence-with-politics/.

National Academies of Sciences, Engineering (2020): Rapid Expert Consultation on the Effectiveness of Fabric Masks for the COVID-19 Pandemic (April 8, 2020). https://doi.org/10.17226/25776.

Ong, Jonathan J. Y., Chandra Bharatendu, Yihui Goh, Jonathan Z. Y. Tang, Kenneth W. X. Sooi, Yi Lin Tan, Benjamin Y. Q. Tan, ym. (2020): ”Headaches Associated With Personal Protective Equipment – A Cross-Sectional Study Among Frontline Healthcare Workers During COVID-19”. Headache: The Journal of Head and Face Pain 60 (5): 864–77. https://doi.org/10.1111/head.13811.

Shehade, Hussein, Valérie Acolty, Muriel Moser, ja Guillaume Oldenhove (2015): ”Cutting Edge: Hypoxia-Inducible Factor 1 Negatively Regulates Th1 Function”. The Journal of Immunology 195 (4): 1372–76. https://doi.org/10.4049/jimmunol.1402552.

Westendorf, Astrid M., Kathrin Skibbe, Alexandra Adamczyk, Jan Buer, Robert Geffers, Wiebke Hansen, Eva Pastille, ja Verena Jendrossek (2017): ”Hypoxia Enhances Immunosuppression by Inhibiting CD4+ Effector T Cell Function and Promoting Treg Activity”. Cellular Physiology and Biochemistry 41 (4): 1271–84. https://doi.org/10.1159/000464429.

Wong, Carmen Ka Man, Benjamin Hon Kei Yip, Stewart Mercer, Sian Griffiths, Kenny Kung, Martin Chi-sang Wong, Josette Chor, ja Samuel Yeung-shan Wong (2013): ”Effect of facemasks on empathy and relational continuity: a randomised controlled trial in primary care”. BMC Family Practice 14 (joulukuuta): 200. https://doi.org/10.1186/1471-2296-14-200.

Xiao, Jingyi, Eunice Y. C. Shiu, Huizhi Gao, Jessica Y. Wong, Min W. Fong, Sukhyun Ryu, ja Benjamin J. Cowling (2020): ”Nonpharmaceutical Measures for Pandemic Influenza in Nonhealthcare Settings—Personal Protective and Environmental Measures – Volume 26, Number 5—May 2020 -”. Emerging Infectious Diseases Journal – CDC 26 (5). https://doi.org/10.3201/eid2605.190994.

Olli Tammilehto


Suomessa vapaiden kirjoittajien on yhä vaikeampaa saada toimeentuloa työstään – varsinkin jos kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä ja kertomuksia. Toivon siksi, että te, lukijani, tukisitte suoraan rahallisesti työtäni. Ulkomailla on paljon nettipalveluja, joiden kautta minun kaltaiseni kirjoittajat keräävät tukea. Kuitenkin Suomessa yksityinen rahankeräys on laitonta. Siksi tuen antamisen täytyy tapahtua ostamisen muodossa. Linkki tukikauppaani: https://tammilehto.info/tuki/index.php

Kategoria(t): Demokratia, Korona. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 Responses to Hengityssuojien käytöstä voi olla vakavaa haittaa – ei kunnollista näyttöä hyödystä

  1. Päivitysilmoitus: Tieteellinen vai poliittinen maskisuositus? | Vapauden puolesta

  2. Jukka Könönen sanoo:

    Sotket kasvomaskit ja hengityssuojaimet toisiinsa. Hengityssuojaimia ovat FFP2- ja FFP3-hengityssuojaimet.

    • Olli Tammilehto sanoo:

      Käytän tosiaan jutussani ’hengityssuojaa’ ’maskin’ synonyymina. Kirjoitin tämän kesällä, jolloin maskin ja maski-sanan käyttö nykyisellä tavalla ei ollut vielä vakiintunut, jolloin tuntui, että tarvitaan selkeämpää ilmaisua. Esimerkiksi Kielitoimiston sanakirja määrittelee maskin näin:
      ”maski
      1. naamio, naamari. Nukutus-, sukellusmaski.
      Urh., ark. Jääkiekkomaalivahdin maski kasvosuojus.
      Erik. vaalean eläimen musta t. tumma kuono-osa.
      2. ark. (näyttelijän) ehostus, meikki.
      3. ark. auton jäähdyttimen säleikkö.
      4. urh., ark. vastapuolen pelaajien maalivahdin eteen muodostama näköeste. Maalivahti on maskissa ei näe edessään olevien pelaajien takaa kiekkoa t. palloa. Maskista, maskin takaa tullut laukaus.”

      Eli maski-sanan konnotaatiot olivat vielä kesällä kovasti erilaisia kuin nyt.

  3. Päivitysilmoitus: Suomen hallitus ja THL sairastuttavat suomalaisia politiikallaan – Tartuntatautivirustodisteluhaaste – missä paremmat ja parhaat todisteet patogeeniselle virukselle?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *