Lähes kaikki positiiviset koronatestitulokset voivat olla vääriä

Koronavirustestin tuloksesta on nykyisin tullut yhtä merkittävä kuin pilkun paikasta tsaarin ajan oikeuskirjurin lauseessa: ”Armoa ei Siperiaan”. Se ratkaisee sekä yksittäisten ihmisten että yhteiskuntien kohtalon. Siksi onkin olennaista, että testi on luotettava. Valitettavasti yleisesti käytettyyn RT-PCR-testiin liittyy suuri ongelma: se on aivan liian herkkä. Oxfordin yliopiston Evidenssiin perustuvan lääketieteen keskuksen johtaja professori Carl Heneghan kiinnitti tähän hiljattain huomiota Britannian vaikutusvaltaisessa Spectator-viikkolehdessä1.

Hän viittaa muun muassa kanadalaiseen tutkimukseen2, jossa on havaittu testin löytävän koronan palasia vielä viikkoja sen jälkeen, kun ihmisen immuunipuolustus on torjunut viruksen eikä se enää voi aiheuttaa tautia. Eli ihmisiä voidaan määrätä karanteeniin ja yhteiskunnan toimintoja pysäyttää, vaikka tautia tai sen leviämisvaaraa ei todellisuudessa ole.

Testin ongelmat liittyvät siihen, ettei se kerro koronaviruksen löytymisestä vaan viruksen perimässä olevan lyhyen RNA-molekyyliketjun esiintymisestä. Tämä ketju voi olla peräisin muualta kuin toimintakykyisestä SARS-COV-2-viruksesta: esimerkiksi viruksen palasesta.

Ihmisestä otetussa näytteessä virus-RNA:n määrä on niin vähäinen, ettei sitä voida havaita. RT-PCR-testi kasvattaa määrää, jotta esiintyminen voidaan todeta. Testi perustuu siihen, että RNA muutetaan ensin vastaavaksi DNA-molekyyliketjuksi. Sitten DNA:n määrä monistetaan ensimmäisellä kierroksella kaksinkertaiseksi. Seuraavalla kierroksella tämä kaksinkertainen määrä monistetaan taas kaksinkertaiseksi ja niin edelleen. Näin DNA:n määrä kasvaa kiihtyvää tahtia. Testi on sitä herkempi, mitä useampia monistuskierroksia suoritetaan.

Mainitun kanadalaisen tutkimuksen mukaan testiä ei pitäisi ajaa enempää kuin 23 kierrosta eli sykliä. Tällöin DNA-määrä on kasvanut jo 8,4 miljoonaa kertaa alkuperäistä suuremmaksi. Jos syklejä on enemmän kuin 23, löydetty DNA ei enää liity elävään virukseen. Kuitenkin monet koronavirustestit tekevät 35 kierrosta eli monistavat alkuperäistä määrää 34 miljardia kertaa suuremmaksi, jotkut jopa 45, mikä merkitsee määrän kasvamista 35-biljoonaakertaiseksi.Myös Suomessa käytetyt testit tekevät näitä ylikierroksia. Esimerkiksi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ajetaan 45 sykliä.

Näin ollen useimmat viime aikoina saadut positiiviset testitulokset voivat olla vääriä. Voisiko olla niin, että tällä hetkellä koronaan liittyvät pelot, suositukset ja rajoitukset ovat turhia?

Olli Tammilehto

1Carl Heneghan ja Tom Jefferson: ”Could Mass Testing for Covid-19 Do More Harm than Good?”, Spectator, 12.8.2020, https://www.spectator.co.uk/article/could-mass-testing-for-covid-19-do-more-harm-than-good-.

2Jared Bullard ym.: ”Predicting Infectious SARS-CoV-2 from Diagnostic Samples”, Clinical Infectious Diseases, 22.5.2020, doi:10.1093/cid/ciaa638.

Kategoria(t): Korona. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

16 Responses to Lähes kaikki positiiviset koronatestitulokset voivat olla vääriä

  1. Joku Toinen sanoo:

    Mitenkähän on? 25. elokuuta tehtiin 13900 koronatestausta, joista 9 näytti positiivista löydöstä. Jos tuo mitä sanoit testausmenetelmän taipumuksesta tuottaa vääriä positiivisia tuloksia pitää paikkansa, luulisi positiivisia olevan merkittävästi enemmän kuin 0,065%.

    Lähde: https://experience.arcgis.com/experience/d40b2aaf08be4b9c8ec38de30b714f26

    • Olli Tammilehto sanoo:

      En puhu jutussani satunnaisista vääristä tuloksista, vaan sellaisista, jotka kertovat oikeasti virus-RNA:n löytymisestä mutta jotka eivät liity eläviin viruksiin. Tilanteessa, jossa epidemia alkaa olla ohi, nämäkin tapaukset käyvät harvinaisiksi. Satunnaisia, testin epätarkkuudesta johtuvia vääriä positiivisia tuloksia on. Yksinkertaisella laskutoimituksella päädytään itse asiassa siihen, että viruksen harvinaistuessa, suurin osa positiivisista tuloksista voi olla seurausta testin pienestä epätarkkuudesta.

  2. J. Jörgensen sanoo:

    Tämä ’liian herkän’ menetelmän ongelma koskee itse asiassa kaikkia PCR monistamiseen perustuvia testejä. Tulos itse voi toki olla myös väärä, siis että näytteessä ei todellakaan löydy haettavaa RNA/DNA pätkää, mutta useimmiten validoitujen testien antama tulos lienee kyllä oikea. On sen sijaan ihan eri asia onko löydöksellä mitään kliinistä merkitystä diagnosoitavan taudin kannalta. Liikaherkkyyttä on toki pyritty kontrolloimaan esimerkiksi sillä, että monistustuotteen on tultava reaktiossa näkyviin jo varsin pian, mitä pidetään osoituksena siitä, että haettavaa RNA/DNA jaksoa on näytteessä kliinisesti merkitseviä määriä. Rajanveto tuolle ’varsin pian’ on tietysti perin vaativaa; se kun riippuu monista menetelmän ominaisuuksista.

  3. HH sanoo:

    Käytännön lääkäreillä on vähän erilainen mielipide tämän epidemian vaarasta. https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/3a21ceb0-9b41-448d-9182-0ab0d8bbc4b8

    • Olli Tammilehto sanoo:

      Covid19-sairaus on vakava. Mutta se on harvinainen: valtaosa viruksen saaneista ei saa sitä. On myös lukemattomia muita yhtä vaikavia tai vakavampia sairauksia. Koronatoimenpiteet ovat estäneet tai vaikeuttaneet muiden sairaukisien hoitoa ympäri maailmaa ja aiheuttavat siksi moninverreoin enemmän kuolonuhreja kuin itse virus. Ks. esim. http://www.tammilehto.info/blogi/2020/05/26/korona–ja-arestikuolleet/

      Lukuisat käytännön lääkärit ovat kanssani samaa mieltä siitä, että nyt on pahasti ja fataalisti ylireagoitu. Saksassa ainakin 700 tällaista lääkäriä: ks. https://www.ärzte-für-aufklärung.de/ Katso myös kahden käytännön lääkärin koronakriittisestä kirjasta tekemääni arviota:
      http://tammilehto.info/reiss-bhakdi-kirja97.php

      Monissa tutkimuksissa, joissa on vertailtu eri maita ja esim. USA:n osavaltioita, on päädytty siihen, että yhteiskunnan sulkemisella ei ole juurikaan ollut vaikutusta epidemian kulkuun. Sen sijaan vanhusten, erityisesti vanhaikodissa asuvien, kohtelu, yhteiskunnan etninen koostumus ja sopivien lääkkeiden saatavuus ova vaikuttaneet paljon kuolleisuuteen.

  4. Päivitysilmoitus: Tieteellinen vai poliittinen maskisuositus? | Vapauden puolesta

  5. Päivitysilmoitus: Lähes kaikki positiiviset koronatestitulokset voivat olla vääriä | Vapauden puolesta

  6. Päivitysilmoitus: Koronatesti punnitsee kirjeitä kylpyhuonevaa'alla - Vapauden puolesta

  7. Ammattina RT-PCR sanoo:

    Totta on, että RT-PCR tunnistaa myös ei-infektiivisen viruksen näytteestä, mutta se EI tee tuloksesta väärää positiivista tai hyödyntöntä diagnostisessa mielessä. Olet ymmärtänyt tuon kanadalaistutkimuksen keskeiset tulokset ja johtopäätökset väärin.

    Tutkimuksessa EI todeta, että RT-PCR-testiä ei pitäisi ajaa yli 23 sykliä. Itse asiassa tutkimuksessa käytetyllä RT-PCR-testillä on ajettu joka ikinen testattu näyte 40 syklillä. Väitteesi ”ylikierroksista” siis oikeastaan kumoaa itsensä viitatun lähteen valossa. Tutkimuksessa käytetty lyhenne Ct on kynnyssykli. Ei siis ajettu syklimäärä, vaan kynnyssykli. Tätä käsitettä ja sen määräytymistä on avattu tuolla viittamassasi Spectatorin artikkelissa (luitko itse sen?), joka muuten käsittelee oireettomien/lieväoiresten massatestauksen ongelmia (=testataan suuri joukko ihmisiä riippumatta siitä onko oireita vai ei) eikä akuutin infektion tunnistamista oireiselta potilaalta tai potilaan tilan seurantaa. Sama näyte ajettuna eri testillä voi antaa hyvinkin erilaisen Ct-arvon, mutta testin tulos on silti oikea, kun käytetään testikohtaisia raja-arvoja tulosten luokitteluun. TYKS tekee testausta oikeilla syklimäärillä ja saa erittäin luotettavia tuloksia, koska syklimäärä riippuu käytettävästä testistä (RT-PCR testejä on COVIDille markkinoilla varmaan jo tuhansia erilaisia) ja kyseisen testin käyttöohjeista.

    Viitatussa kanadalaistutkimuksessa on ensisijaisesti pyritty tutkimaan voidaanko RT-PCR-tuloksen perusteella arvioida onko potilas vielä potentiaalinen tartuttaja. Kun vielä otetaan huomioon tutkimuksen löydös siitä, että henkilö tartuttaa vielä 8 päivää oireiden alkamisen jälkeen, niin tutkimus itse asiassa vahvistaa RT-PCR-testin käyttökelpoisuutta ja antaa lisää tukea sen käytölle myös taudin etenemisen seurannassa (mihin sitä jo käytetäänkin). Toki tutkijat itse ja muut tutkimusta kommentoineet ovat todenneet sen olevan suppea mm. näytesäilytyksen takia ja sen takia, että vertailu on tehty vain yhdellä RT-PCR-testillä, jonka Ct-arvoja ei voi suoraan soveltaa toiseen testiin. Toisessa laajemmassa tutkimuksessa infektiivisyyden rajaksi tulikin eri testillä Ct<35 (mikä sinun tulkintasi mukaan on jo ”aivan liikaa ajettu”), vaikka testi tunnistaa saman SARS-CoV-2 -geenin (lähde: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7185831/ ). Tässäkin tutkimuksessa tavoite oli tutkia RT-PCR-tulosten hyödyntämistä potilaiden kotiuttamispäätösten tekemisessä, ja keskeinen johtopäätös on sama: RT-PCR-testiä kannatta käyttää myös taudin etenemisen seurannassa sairauden tunnistuksen lisäksi.

    • Olli Tammilehto sanoo:

      En kirjoituksessani halunnut väittää, että RT-PCR-testi on täysin hyödytön: siitä on aivan ilmeisesti hyötyä silloin kuin sitä käytetään tavalla, joka oli yleistä ennen koronaepidemiaa eli täydentämään oireisiin perustuvaa diagnoosia. Nykyään sitä käytetään aivan toisella tavalla: massatestauksen avulla oireettomia tai mitä erilaisimmista vähäisistä tai vakavista oireista kärsiviä ihmisiä luokitellaan covid-tapauksiksi.

      On totta, että pyrkiessäni yleistajuistamaan tiedettä, olen sekoittanut ajetut syklit ja kynnyssyklin eli Ct:n. Minun olisi siis pitänyt kirjoittaa, että ”kanadalaisen tutkimuksen mukaan kynnyssyklin ei pitäisi olla suurempi kuin 23”. Tosiaankin testejä on monenlaisia ja relevantti kynnyssykli vaihtelee. Olennaista on kuitenkin, että kaikkia testejä voidaan käyttää väärin pitämällä kynnyssykliä liian korkeana. Toisaalta testien moninaisuus pitää sisällään myös suuria laatueroja. Ilmeisesti joidenkin testien tulokset pienilläkin kynnyssykleillä ovat epäluotettavia.

      Kanadalaisen tutkimuksen löydös, että ihminen tartuttaa oireiden alkamisesta 8 päivää, vahvistaa sitä käsitystä, että oireettomia ei pidä kohdella sairaina: varmaan useimmilla näitä oireita on 8 päivää tai jopa pidempään.

      Infektioita aiheuttamattoman viruksen tai sen osan löytymisen rinnastaminen infektoivan viruksen löytymiseen ja näiden molempien pitäminen positiivisena tuloksena on kyllä hyvin harhaanjohtavaa. Siteeraamani kanadalainen tutkimus on tässä kanssani samaa mieltä. Sen Discussion-osiossa tutkijat kirjoittavat:

      ”Clinical criteria including 14 days from symptom onset or 72 hours symptom free (whichever is longer) are being used in some, while other jurisdictions are using 2 negative NP RT-PCR results 48 hours apart after 14 days of symptoms. Our data support the former approach since RT-PCR positivity persists significantly beyond infectivity; the alternative approach may lead to unnecessary isolation, and use of personal protective equipment and testing resources.”

      Toisin sanoen he pitävät oireettomilta mahdollisesti saatuja positiivisia tuloksia harhaajohtavina.

      • Ammattina RT-PCR sanoo:

        Kyllä Suomessa edelleen testataan julkisen sairaanhoidon puolella vain oireisia tai joissain tapauksissa todennäköisesti altistuneita. Itse voi tietysti maksua vastaan testauttaa itsensä vaikka joka päivä yksityisellä puolella. Massatestausta (=populaatioseulontaa) ei tehdä ollenkaan.

        Oireisten ja tod. näk. altistuneiden ryhmissä positiivinen tulos on mitä todennäköisemmin oikea positiivinen, myös vähäisten oireiden tapauksessa. Korkea, mutta edelleen laboratorion validoiman raja-arvon alittava Ct voidaan saada myös tartunnan alkuvaiheessa, kun virustiitteri ei ole vielä noussut. Tämänkin näet tuosta itse viittaamastasi tutkimuksesta (kuva 1), jossa oireiden alkamispäivänä Ct-arvo on keskimäärin korkeampi kuin seuraavina viitenä päivänä. Tällaisen positiivisen sivuuttaminen olisi taudin leviämisen kannalta erittäin haitallista, eikös vaan?

        Oireettomalta saatu positiivinen tulos ei missään nimessä ole aina harhaanjohtava, aina pitää ottaa huomioon potilashistoria (kuten aika lailla kaikkien RT-PCR-testien käyttöohjeissa ja WHO:n ohjeistuksessakin todetaan). Missään tuossa viittaamassasi tutkimuksessa ei rinnasteta infektoivan ja ei-infektoivan potilaan positiivista tulosta samanarvoiseksi, vaan näytetään miten RT-PCR-testillä voidaan erotella näitä toisistaan. Kaikilla testatuilla oli ollut oireita aiemmin ja heillä epäiltiin COVID-tartuntaa, jonka RT-PCR-testi vahvisti. Tulos on oikea ja hyödyllinen, vaikka potilas ei enää olisi ollut infektoiva. Esim. ennen 8. päivää hänen kanssaan kontaktissa olleet olisi silti määrättävä karanteeniin. Viittaamassasi tutkimuksessa ei myöskään ole mitään kontrollia näytteiden säilytykselle ennen infektiivisyyden testausta, joten osa näytteistä voi vaikuttaa infektoimattomilta pelkästään säilytysrasituksen takia.

        Suomessa karanteenin aikarajat perustuvat ymmärtääkseni oireiden ilmaantumiseen/poistumiseen eikä testituloksen ajankohtaan, eli viimeisen lainauksen tilanne ei ole Suomessa relevantti. Sairaalahoidossa PCR-testeillä voidaan tehdä seurantaa, ja noiden kahden tutkimuksen perusteella se on toimiva ratkaisu, kunhan valitaan sopiva raja-arvo Ct:lle ja potilashistoria on tiedossa.

        Edelleenkään oireettomalta saatu positiivinen tulos ei ole harhaanjohtava, jos oireita on ollut aikaisemmin. Pelkkä kvalitatiivisen tuloksen tuijottaminen toki voisi pidentää sairaalahoitoa/karanteenia tarpeettomasti, mutta siinäkin tapauksessa haitta on lähinnä hetkellinen epämukavuus. Vai oletko sitä mieltä, että Ct<23 raja olisi ollut ok akuutin vaiheen testissä ja noista oireiden alkamispäivänä testatuista positiivisista olisi jäänyt yli puolet havaitsematta? Eivätkö väärät negatiiviset tulokset huoleta sinua ollenkaan?

        Olisiko siis aika nostaa käsi virheen merkiksi ja korjata tilanne?
        Kommenttisi perusteella ymmärrät itsekin tekstisi otsikon olevan väärää tietoa (”Lähes kaikki positiiviset koronatestitulokset voivat olla vääriä”), ihan omien viitattujen lähteittesikin perusteella.
        Kanadalaisessa tutkimuksessa ei sanota, että yli 23 syklin ajaminen on väärin, ja vaikka korjaisit tekstiin Ct-arvot ajettujen syklien sijaan, ei 23 sykliä silti ole mikään universaali raja-arvo, kuten minun linkkaamani tutkimuskin osoittaa.
        TYKS ajaa testejä oikein ja valmistajien ohjeiden mukaan, eikä mitään ”ylikierroksia”.
        Jos sanot olevasi tieteen ja yleistajuistamisen puolella, etkä misinformaation levittämisen asialla, niin toivon sinun muokkaavan tekstiä isolla kädellä. Otsikkoa myöten. Kuvaavampi ja vähemmän väärinymmärrystä aiheuttava voisi olla vaikka ”Koronatestituloksia voidaan käyttää myös tartuttavuuden seurantaan”. Onpa muuten paljon positiivisempikin aihe näinä ankeina aikoina!

        Lopuksi: vaikka RT-PCR tunnistaisi joissain harvoissa tapauksissa ensimmäisessä testissä jo parantuneen potilaan, joka ei levitä tartuntaa, niin muutama yksittäinen pidempi karanteeni on aika pieni haitta verrattuna siihen, että testausta supistettaisiin tai Ct-rajat vedettäisiin liian alas. Suuri määrä vääriä negatiivisia levittämässä tautia olisi katastrofi. Jos edelleen esität, että nykyinen testiteknologia tai testausmalli on mielestäsi ongelmallinen, niin sinulla pitäisi olla myös perusteltu parempi malli tarjota tilalle. Mikä se olisi?

        • Olli Tammilehto sanoo:

          Huomaan, että näkökulmasi liittyy hyvin paljon suomalaisten sairaaloiden hoitokäytäntöön. Oma kirjoitukseni käsittelee kuitenkin ensisijaisesti koronaa sairaaloiden ulkopuolella ja globaalia koronatestausta. Monissa maissa massatestaus on yleistä. Suomessakin tehdään poikkeuksellisen paljon testejä: yli 100 000 joka viikko. Onko näillä kaikilla oireita? Mukanahan on ulkomaille matkustavia tai sieltä tulevia ja havaitun koronatapauksen seurassa tai lähellä olleita. Ja toisaalta, jos näillä kaikilla testatuilla on oireita, millaisia ne ovat? Eikö useimmilla ole oireita, jotka ilman koronapelkoa liitettäisiin joka talvisiin nuhakuumeisiin ja influenssoihin? Positiivisten näytteiden osuus on parin prosentin luokkaa. Onko tämä kovin kaukana testin virhemarginaalista?

          Ainakin julkisuudessa infektoivat ja ei-infektoivat koronatapaukset niputetaan yhteen. Testien Ct-arvoja ei julkisteta eikä tilastoida, vaikka tämä kertoisi paljon, mistä oikein on kysymys. Eikö Sinun mielestäsi julkisuuteen pitäisi antaa myös näitä tietoja?

          Kun tämä epidemia on pyörinyt maailmassa jo yli vuoden, eikö eläviä tai kuolleita koronaviruksia tai niiden palasia ole laajalle levinneenä saasteena vaikkakin äärimmäisen pieninä pitoisuuksina? Uudessa ohjeessaan ( https://www.who.int/news/item/14-12-2020-who-information-notice-for-ivd-users) WHO varoittaa ”taustakohinasta” (background noise), jota ei pitäisi tulkita positiiviseksi löydökseksi.

        • jesse sanoo:

          Niin mutta noihin testeihin kehoitetaan menemään ihan oudoista ja pienistä syistä. Sitten kun näitä selkäkipuisia, nuhaisia, päänsäkyisiä ja yksijalkaisia testataan massoittain ja isoilla sykleillä niin uskon että saadaan vääriä hälytyksiä COVID-84 kohdalla. Näitä tietoja sitten käytetään perusteena yhteiskunnan sulkemiseen ja ihmisoikeuksien rajoittamiseen. En tykkää tästä ”uudesta normaalista” maailmanajasta.

  8. Faucilla Faktat hukassa sanoo:

    Pitääkö paikkansa että massarokotusten alkamisen jälkeen pcr testien CT syklejä on vähennetty yleisesti?

    Toinen asia joka ihmetyttää on covid19 tautiin liittyvien kuolemien todentaminen ja koronarokotteeseen liittyvien kuolemien todentaminen. Molemmat tulisi todentaa ruuminavauksella. Miksi niin ei ole tehty?

    • Olli Tammilehto sanoo:

      Tästä USA:n CDC:n dokumentista selviää, että koronarokotetun Ct arvon saa olla korkeintaan 28 , jotta hänet voidaan luokitella koronatapaukseksi:

      https://www.cdc.gov/vaccines/covid-19/downloads/Information-for-laboratories-COVID-vaccine-breakthrough-case-investigation.pdf

      Rokottamattomillahan tuo arvo on voinut olla yli 40. Toisin sanoen rokotetulla testin pitää antaa ratkaisevasti voimakkaampi signaali viruksesta kuin rokottamattomilla. Näin saadaan rokote näyttämään tehokkaalta.

      Ruumiinavaukset, joita on tehty koronaan liittyvissä kuolemissa, ovat useimmissa tapauksissa osoittaneet, että varsinainen kuolinsyy on jokin muu kuin korona. Ehkäpä tässä on yksi syy, miksi niitä tehdään harvoin. Toisaalta yleensäkin useimmissa tapauksissa kuolleelle ei tehdä ruumiinavusta.

  9. Timo H. sanoo:

    RT-PCR testi on Kary Mullisin kuin myös itse Anthony Faucin sanoin hyödytön, kun syklejä on yli 35. Tästä oli selvä tilastokin tarjolla, pitänee yrittää kaivella se jos tarpeelliseksi koetaan.

    Testeissä pandemian alkuaikoina oli syklimäärät 40-50. CDC antoi 2020 alussa ohjeet vähentää syklejä. Itävallan parlamentissa paikallinen kansanedustaja puheensa aikana pyyhkäisi kokista heidän käyttämäänsä testiin ja puheen lopuksi pystyttiin toteamaan että kyseinen kokis oli koronapositiivinen. Vastaavia koronapositiivisuuksia on saatu kiiwistä, papaijasta jne.

    Data pitkin poikin näyttää, että tämä pandemia on lähinnä flunssakausi. Jopa THL sivuilla todetaan että yli 95% kuolemantapauksista on henkilöillä, joilla on vakavia riskitekijöitä tai tauteja.

    ”Koronavirustautiin liittyvät kuolemat”
    https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tilannekatsaus-koronaviruksesta

    Kuolemien määrää pöhöttää myös THL:n linjaus laskea kaikki C19 positiiviset kuolemat kaikesta huolimatta C19 kuolemiksi.

    https://mobile.twitter.com/THLorg/status/1248173025536684032

    Sama linjaus on ollut tismalleen sama kaikkialla maailmassa ja se on aivan järjetöntä. Johns Hopkinsin yliopistossa työskennellyt tutkija teki tilastotutkimuksen Yhdysvaltojen kokonaisukuolleisuudesta tilaston, jossa huomasi, että samalla kun C19 kuolemat lisääntyivät, kuolemat kaikista muista syistä laskivat. Tämä oli merkittävä tilastollinen poikkeama ja kyseinen tutkimus poistettiin ja tutkijaa syytettiin tilastojen väärentämisestä. Vaikka selvästi tämä on toimintamalli.

    Jopa THL totesi, että kokonaiskuolleisuus Suomessa ei ole muuttunut. Toki tämä pyritään pyöräyttämään rajoitustoimien alle.

    https://yle.fi/uutiset/3-11731896

Vastaa käyttäjälle Timo H. Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *