Helsingin Sanomat raportoi 2.3. Ukrainan ja Venäjän välisistä rauhanneuvotteluista, joita käytiin sodan alussa keväällä 2022. Lehti kirjoittaa, että ”yritykset rauhansopimuksen aikaansaamiseksi loppuivat tuloksettomina”. Tämä ei tarkkaan ottaen pidä paikkansa. Neuvotteluissa saavutettiin hyviä tuloksia ja Ukraina ja Venäjä olivat valmiit jatkoneuvotteluihin. Kuitenkin USA ja Britannia painostivat Ukrainan luopumaan rauhanprosessista ja jatkamaan sotaa. Tästä ovat kertoneet muun muassa Ukrainan hallitusta lähellä oleva lehti Ukrainska Pravda ja rauhanvälittäjinä toimineet poliitikot: Israelin silloinen pääministeri Naftali Bennett, Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder ja Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu. Hylätyn rauhanmahdollisuuden toi viime syksynä esiin myös Ukrainan valtapuolueen Sluha narodun (Kansan palvelija) parlamenttiryhmän puheenjohtaja David Arahamija.
Sodan jatkamisen seurauksena Ukrainan menetykset rauhan viimein saapuessa tulevat olemaan ratkaisevasti suuramman kuin, mitä ne olisivat olleet, jos sota olisi loppunut keväällä 22. YK:n mukaan tuolloin oli kuollut 1200 siviiliä ja Yhdysvaltojen mukaan korkeintaan 4000 ukrainalaissotilasta. Nyt siviiliuhreja on ainakin 11 000. Ukrainan sotilaita on Helsingin Sanomien mukaan kuollut 31 000, mutta monet länsimaiset ja ukrainalaiset tahot kertovat satojen tuhansien sotilaiden kuolleen, kadonneen tai haavoittuneen. Keväällä 22 savutettujen neuvottelutulosten mukaan Ukraina olisi menettänyt vain Krimin ja osan Donetskin ja Luhanskin alueista. Nyt aluemenetykset ovat ratkaisevasti suuremmat, ja kun rauha vihdoin koittaa, ne voivat olla vieläkin suuremmat.
Sodan jatkaminen ei selvästikään ole ollut Ukrainan etujen mukaista. Yhdysvallat sen sijaan on ilmeisesti halunnut sodan jatkuvan, koska on uskonut voivansa tällä tavalla heikentää suurvaltakilpailijaansa Venäjää. Pienten maiden ja suurvaltojen edut eivät useinkaan osu yksiin.
Olli Tammilehto
PS. Tätä kirjoitusta Helsingin Sanomat ei suostunut julkaisemaan. Samaa aihetta käsitteleviä kirjoituksia olen runsaan vuoden kuluessa lähettänyt yli kymmeneen lehteen. Mikään niistä ei ole halunnut julkaista kirjoituksia Ukrainan rauhanprosessin keskeyttämisestä ja sen hirvittävästä hinnasta ukrainalaisille.
|
Suomessa vapaiden kirjoittajien on yhä vaikeampaa saada toimeentuloa työstään – varsinkin jos kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä ja kertomuksia. Toivon siksi, että te, lukijani, tukisitte suoraan rahallisesti työtäni. Ulkomailla on paljon nettipalveluja, joiden kautta minun kaltaiseni kirjoittajat keräävät tukea. Kuitenkin Suomessa yksityinen rahankeräys on laitonta. Siksi tuen antamisen täytyy tapahtua ostamisen muodossa. Linkki tukikauppaani: https://tammilehto.info/tuki/index.php |
Tässäkin kirjoituksessa ei muisteta kenen syytä sota on. Kyllä se oli Venäjä, joka hyökkäsi Ukrainaan, rauhalliseen maahan. Mitään rauhanprosessia ei edes tarvittaisi, jos terroristivaltio itse pysyisi rajojensa sisällä. Syitähän hyökkäykselle voi aina keksiä, jos mielikuvitusta riittää, kuten denatsifikaatio, etniset puhdistukset Venäjäkielisten keskuudessa, CIA:n määräämä hallitus jne. Täyttä huuhaata joka syy.
Riippumatta siitä, kuka on syyllinen sotaan, sodan jatkaminen loppumattomiin ei ole ollut ainakaan Ukrainan etujen mukaista: menetykset ovat kasvaneet aivan liian suuriksi. Samalla tavalla Suomi olisi periaatteessa voinut jatkaa sotimista vuonna 1940 ja 1944, mutta siinä ei olisi ollut mitään järkeä, koska ihmishenkien ja alueiden menetykset olisivat olleet vielä suuremmat kuin mitä noiden vuosien vaikeissa rauhanehdoissa toteutui.
En käsitellyt sotasyyllisyyttä jutussani. Olen kuitenkin samaa mieltä, että Venäjä on syyllinen vuonna 2022 alkaneeseen sotaan. Ukraina on kuitenkin syyllinen tätä edeltäneeseen Donbasin sotaan, joka alkoi vuonna 2014, ja Nato syyllinen konfliktiin, joka on näiden sotien taustalla.
Hei Olli,
teet korvaamatonta työtä. Kiitos!!!
Kuten aina, pidetään Saksa ja Venäjä
(kuten tämän sijaissodan avulla) vihollisina
toisilleen. Sitä ei Valtias rapakon takana kestäisi,
että Venäjän lähes loppumattomat luonnon varat
yhdistyisivät Saksan huipputeknologiaan.
Venäjästä on taas tullut liian vahva.
Siksihän se kaasuyhteyskin tuhottiin.
Nyt on menossa kulutussota, jolla yritetään
hitaasti uuvuttaa tuo paksuturkkinen karhu.
https://free21.org/ein-expertenbericht-fuer-den-sicherheitsrat/
Dirk Pohlmann täällä Saksassa on pikkutarkasti selvittänyt kuinka tuota sotaa pidetään yllä.
Parhaat terveiset sinne Suomeen,
Piia
Tämä artikkeli kannattaisi vielä lähteyttää. Mitkä lähteet kertovat, että Naftali Bennett, Gerhard Schröder ja Mevlüt Çavuşoğlu ja muut ihmiset tai mediat sanoivat sitä ja tätä. Se lisää aina uskottavuutta.
Olet yleensä lähteyttänyt juttusi poikkeuksellisen hyvin. Iso työ. Kiitos siitä
Lähteet löytyvät edellisestä kirjoituksestani eli tästä:
http://tammilehto.info/usan-intressit-ja-suomi129.php
Kirjoitin tämän jutun Helsingin Sanomia varten, eikä mielipidekirjoituksissa hyväksytä tarkkoja lähdeviittauksia.