{"id":303,"date":"2017-09-27T11:29:13","date_gmt":"2017-09-27T09:29:13","guid":{"rendered":"http:\/\/www.tammilehto.info\/blogi\/?p=303"},"modified":"2017-09-27T11:29:41","modified_gmt":"2017-09-27T09:29:41","slug":"demokratia-on-eliitin-valtaa-ellei-sita-rakenneta-alhaalta-ylos","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tammilehto.info\/blogi\/2017\/09\/27\/demokratia-on-eliitin-valtaa-ellei-sita-rakenneta-alhaalta-ylos\/","title":{"rendered":"Demokratia on eliitin valtaa ellei sit\u00e4 rakenneta alhaalta yl\u00f6s"},"content":{"rendered":"

Marianne Sandelinin kirjoitus, joka on Voimassa<\/a> julkaistu 21.9.2017 otsikolla \u201dDemokratia on ep\u00e4onnistunut\u201d ja Politiikasta-tiedeverkkolehdess\u00e4<\/a> 7.9.2017 otsikolla \u201dMitk\u00e4 vaarat vaanivat demokratiaa?\u201d, on t\u00e4rke\u00e4 muistutus siit\u00e4, ett\u00e4 demokratioiksi nimitetyt valtio ovat useimmiten enemminkin eliitti- kuin kansanvaltaisia. Teksti johtaa kuitenkin helposti pessimistiseen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen aidon kansanvallan mahdollisuuksista. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s seuraa kuitenkin paljolti siksi, ettei Sandelin kuten eiv\u00e4t useimmat muutkaan demokratiasta kirjoittavat tuo esiin demokratiapuheen historiaa.<\/p>\n

Nykyisen kaltaista poliittista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ei 1700-luvun lopulle saakka kutsuttu demokraattiseksi vaan republikaaniseksi eli valinnaiseksi eliittivallaksi. Vasta Ranskan vallankumouksen j\u00e4lkeen demokratia-sanaa alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen nykyisess\u00e4 \u2013 monella tavoin harhaanjohtavassa \u2013 merkityksess\u00e4. ’Demokratia’ alkoi viitata kansan vallan lis\u00e4ksi my\u00f6s j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, jossa osa valtaeliitist\u00e4 valitaan jonkinlaisilla vaaleilla.<\/p>\n

Esimerkiksi ensimm\u00e4isen modernin \u201ddemokraattisen\u201d valtion perustuslain kirjoittajat eiv\u00e4t pit\u00e4neet demokratiasta lainkaan. USA:n \u201dperustajais\u00e4t\u201d pyrkiv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4d\u00f6kset sellaisiksi, ettei tavallinen kansa p\u00e4\u00e4sisi suistamaan eliitti\u00e4 vallasta. Yksi heist\u00e4, James Madison, kirjoitti vuonna 1787, ett\u00e4 \u201cmaan pysyv\u00e4 etu on est\u00e4\u00e4 uudistukset, ja valtiollisen j\u00e4rjestyksemme tulisi turvata se\u201d luomalla pid\u00e4kkeit\u00e4 ja vastavoimia, \u201cjotka suojaavat \u00e4veri\u00e4st\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6\u00e4 enemmist\u00f6lt\u00e4\u201d. Se, ett\u00e4 sama eliitti alkoi my\u00f6hemmin kutsua itse\u00e4\u00e4n ja luomaansa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 demokraattiseksi, ei johtunut heid\u00e4n mielenlaatunsa vaan sanan merkityksen muuttumisesta.<\/p>\n

K\u00e4sitys demokratiasta todellisena kansan valtana on kuitenkin el\u00e4nyt republikaanisen demokratian rinnalla. Ty\u00f6v\u00e4en- ja muissa yhteiskunnallisissa liikkeiss\u00e4 on ollut jokseenkin yleist\u00e4 ajatella, ett\u00e4 demokratia pit\u00e4\u00e4 rakentaa alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in siten, ett\u00e4 paikalliset tai ty\u00f6paikkakohtaiset kokoontumiset, neuvostot tai kommuunit ovat sen ydin. N\u00e4m\u00e4 suoraa demokratiaa harjoittavat elimet liittoutuvat tarpeen mukaan kaupungin, alueen, maan, maanosan ja maapallon tasolla siten, ett\u00e4 liittokunnan kokouksiin l\u00e4hetett\u00e4vill\u00e4 delegaateilla tai edustajilla on imperatiivinen mandaatti eli sidottu valtakirja. Suomen ja useimpien maiden perustuslakihan kielt\u00e4\u00e4 imperatiivisen mandaatin, jota esimerkiksi Suomen vanha ty\u00f6v\u00e4enliike kannatti.<\/p>\n

Monet viimeaikaiset liikkeet Etel\u00e4-Euroopassa ja muualla ovat vaatineet todellista demokratiaa ja viitanneet t\u00e4h\u00e4n republikanismin ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4n demokratiak\u00e4sitykseen. Pisimm\u00e4ll\u00e4 todellisen demokratian toteuttamisessa ollaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sodan keskell\u00e4 sinnittelev\u00e4ss\u00e4 Rojavassa eli Pohjois-Syyrian kurdialueella.<\/p>\n

Kirjallisuutta aiheesta<\/h2>\n

Bookchin, Murray (1987): The Rise of Urbanization and the Decline of Citizenship<\/i>. Sierra Club, San Francisco.<\/span><\/p>\n

Chomsky, Noam (1999): Powers and Prospects, Reflections on human nature and social order<\/i>. South End Press, Brooklyn.<\/span><\/p>\n

Dunn, John toim. (1992): Democracy, The Unfinished Journey 508 BC to AD 1993<\/i>. Oxford University Press, Oxford.<\/span><\/p>\n

Graeber, David (2013): The Democracy Project, A History, a Crisis, a Movement<\/i>. Penguin Books, London.<\/span><\/p>\n

Tammilehto, Olli (2017): Tuhokehitys poikki \u2013 Yhteiskunnan olomuodon muutos<\/i>. Into, Helsinki.<\/span><\/p>\n

\n

\r\n\r\n\r\n
\r\n

Suomessa vapaiden kirjoittajien on yh\u00e4 vaikeampaa saada toimeentuloa ty\u00f6st\u00e4\u00e4n \u2013 varsinkin jos kyseenalaistaa vallitsevia k\u00e4sityksi\u00e4 ja kertomuksia. Toivon siksi, ett\u00e4 te, lukijani, tukisitte suoraan rahallisesti ty\u00f6t\u00e4ni. Ulkomailla on paljon nettipalveluja, joiden kautta minun kaltaiseni kirjoittajat ker\u00e4\u00e4v\u00e4t tukea. Kuitenkin Suomessa yksityinen rahanker\u00e4ys on laitonta. Siksi tuen antamisen t\u00e4ytyy tapahtua ostamisen muodossa. Linkki tukikauppaani:<\/i>\r\nhttps:\/\/tammilehto.info\/tuki\/index.php<\/a>\r\n<\/p>\r\n<\/td>\r\n<\/tr>\r\n<\/table>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Marianne Sandelinin kirjoitus, joka on Voimassa julkaistu 21.9.2017 otsikolla \u201dDemokratia on ep\u00e4onnistunut\u201d ja Politiikasta-tiedeverkkolehdess\u00e4 7.9.2017 otsikolla \u201dMitk\u00e4 vaarat vaanivat demokratiaa?\u201d, on t\u00e4rke\u00e4 muistutus siit\u00e4, ett\u00e4 demokratioiksi nimitetyt valtio ovat useimmiten enemminkin eliitti- kuin kansanvaltaisia. Teksti johtaa kuitenkin helposti pessimistiseen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19,21],"tags":[],"class_list":["post-303","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-demokratia","category-poliittinen-jarjestelma"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.tammilehto.info\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/303","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.tammilehto.info\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.tammilehto.info\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tammilehto.info\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tammilehto.info\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=303"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.tammilehto.info\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/303\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":305,"href":"https:\/\/www.tammilehto.info\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/303\/revisions\/305"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.tammilehto.info\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=303"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tammilehto.info\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=303"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.tammilehto.info\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=303"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}