Viime aikoina on useasti osoitettu\nmielt\u00e4 sek\u00e4 ilmaston ett\u00e4 Pohjois-Syyrian kurdialueen Rojavan\npuolesta. J\u00e4lkimm\u00e4iset ovat olleet ratkaisevasti pienempi\u00e4 kuin\nedelliset. Useimmat ihmiset eiv\u00e4t n\u00e4e yhteytt\u00e4 Rojavan\npuolustamisen ja ilmastokatastrofin torjumisen v\u00e4lill\u00e4. Mitk\u00e4 nuo\nyhteydet sitten oikein ovat?<\/p>\n\n\n\n
Viime vuosina yksi keskeisist\u00e4\nilmastoliikkeen tunnuksista on ollut \u201dMuutetaan yhteiskuntaa \u2013 ei\nilmastoa!\u201d. Mutta juuri se yhteiskunnallinen muutos, joka tarvitaan\nilmastokatastrofin ehk\u00e4isemiseksi, on jo tapahtunut Rojavassa. Sinne\non vuodesta 2011 l\u00e4htien rakennettu alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in\nyhteiskuntaa, joka ei ole rakenteellisesti sitoutunut ilmastotuhoon.\nValta on ankkuroitu paikallistasolle. Kortteli- ja kyl\u00e4tasolle\nmuodostetuissa kommuuneissa harjoitetaan suoraa demokratiaa. Ne\nvalitsevat kaupunginosa- tai kyl\u00e4kokonaisuuden neuvoston, jonne\nedustajat l\u00e4htev\u00e4t imperatiivisen eli sidotun valtakirjan kansa.\nKaupunginosaneuvostot taas valitsevat alueneuvoston. Rojavan\nyhteiskunta on siis suoraa demokratiaa harjoittavien kommuunien\nkonfederaatio eli liittokunta.<\/p>\n\n\n\n
\tT\u00e4llaista tulevaisuuden ekologista\nyhteiskuntaa hahmotti maailman tunnetuin yhteiskunnallinen\nymp\u00e4rist\u00f6filosofi Murray Bookchin monissa 1980- ja 1990-luvulla\nilmestyneiss\u00e4 kirjoissaan. Kurdien vangittu johtaja Abdullah \u00d6calan\nkiinnostui 2000-luvun alussa Bookchinin ajattelusta, luki paljon\nh\u00e4nen tekstej\u00e4\u00e4n ja yritti tavata Bookchinin. Tapaaminen ei\nonnistunut, koska vuonna 2006 kuollut Bookchin oli liian heikossa\nkunnossa. Joka tapauksessa Bookchin vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti \u00d6calanin\nja siihen, ett\u00e4 vuonna 2005 demokraattinen konfederalismi\nhyv\u00e4ksyttiin \u00d6calanin\njohtaman kurdiliikkeen\nviralliseksi ohjelmaksi.<\/p>\n\n\n\n
\tMiksi\nsitten oikeasti demokraattinen yhteiskunta ei ole rakenteellisesti\nsitoutunut ilmastokatastrofiin? Kysymys\non siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llainen yhteiskunta ei tarvitse valtavaa\ntavaravirtaa kompensoimaan puuttuvaa demokratiaa ja vieraantumista.\nModerni kulutusyhteiskunnan alkutahdit ly\u00f6tiin 1900-luvun alun\nUSA:ssa. Tarjoamalla ty\u00f6l\u00e4isille mahdollisuus s\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4\nhankkia auto ja muita aiemmin vain eliitin saavutettavissa olevia\ntavaroita taitettiin k\u00e4rki voimakkaalta, syv\u00e4llist\u00e4\nyhteiskunnallista muutosta vaativalta ty\u00f6v\u00e4enliikkeelt\u00e4. T\u00e4m\u00e4\nhallitsemistapa, jota alettiin kutsua keksij\u00e4ns\u00e4 Henry Fordin\nmukaan fordismiksi, vaatii toimiakseen alati uusia kulutustavaroita,\njoihin mainonnan ja joukkotiedotuksen avulla kiinnitet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n\nel\u00e4m\u00e4n ja menestymisen merkityksi\u00e4. Sen\nsijaan jos luovutaan ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in tulevasta hallitsemisesta,\nsuurin osa kulutuksesta huomataan turhaksi, koska en\u00e4\u00e4 ei tarvitse\ntyyty\u00e4 korvikkeisiin vaan voi nauttia aidoista asioista:\ndemokratiasta,\nyhteis\u00f6llisyydest\u00e4, arvostuksesta, mielekk\u00e4\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 ja\ntoiminnasta sek\u00e4 yhteiskunnasta, jonka jokainen voi tuntea omakseen.\nT\u00e4ll\u00e4\nhetkell\u00e4 varmaan eniten siteerattu yhteiskuntafilosofi Hannah Arendt\nkirjoittaa julkisesta tai yhteiskunnallisesta onnellisuudesta, joka\nsaavutetaan suoraan demokratiaa harjoittavassa\nyhteiskunnassa. \n<\/p>\n\n\n\n
\tToinen\nilmeinen yhteys Rojavan ja edes jossain m\u00e4\u00e4rin nykyisenkaltaisen\nilmaston puolustamisen v\u00e4lill\u00e4 on \u00f6ljy. \u00d6ljyn valtava k\u00e4ytt\u00f6 on\nkeskeinen syy ilmastokriisiin, ja Syyrian sodan ja muiden L\u00e4hi-id\u00e4n\nkonfliktit perimm\u00e4inen syy on pyrkimys hallita alueen \u00f6ljy- ja\nkaasuvaroja. Kaikista\nilmastopuheista, -lupauksista, -laeista ja -sopimuksista huolimatta\nSuomi\non mukana t\u00e4ss\u00e4 kaikkien meid\u00e4n henke\u00e4 uhkaavassa peliss\u00e4\nliittoutumalla maailman \u00f6ljypoliisin USA:n kanssa. Yhdysvaltalaisten\nF-35-h\u00e4vitt\u00e4jiin sijoitettavilla miljardeilla ja\nNato-yst\u00e4vyydell\u00e4 ei\nole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 maanpuolustuksen kanssa mutta eritt\u00e4in\npaljon tekemist\u00e4 \u201dl\u00e4nnelle\u201d sopivien globaalien \u00f6ljyvirtojen\nturvaamisen kanssa. \n<\/p>\n\n\n\n
\tNyt\nkun meill\u00e4 on vihre\u00e4 ulkoministeri, olisi sopiva aika panna Suomen\nliittoutumispolitiikka uusiksi: Yhdysvaltain sijasta Suomen pit\u00e4isi\nliittoutua sellaisten ilmastokamppailun eturiviss\u00e4 olevien maiden\nkanssa kuin Tyynen valtameren saarivaltiot ja Bhutan.<\/p>\n\n\n\n
\tKun\nJugoslavia aikoinaan\npyrki rakentamaan\ndemokraattista sosialismia kahden blogin puristuksessa, maa selviytyi\norganisoimalla sitoutumattomien maiden liikkeen. Sen j\u00e4lkeen kun\nSuomi on saanut omat ilmastoasiansa kuntoon, suomalaiset voisivat\nalkaa rakentaa ilmastokatastrofiin rakenteellisesti sitoutumattomien\nmaiden ja alueiden liikett\u00e4 yhdess\u00e4 Rojavan kanssa.<\/p>\n\n\n\n
(Teksti\nperustuu Olli\nTammilehdon puheeseen\nTurkin hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Rojavaan vastustavassa mielenosoituksessa\nTurussa 12.10.19.)<\/p>\n