Kun suomalaisuusmiehet k\u00e4\u00e4nsiv\u00e4t 1800-luvulla latinalaisper\u00e4isen revolution-sanan, heille saattoi olla itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kyse oli monessa tapauksessa todellakin vallan kumoamisesta. Kuitenkin Ven\u00e4j\u00e4n vallankumouksen tulkinnan vakiintuessa vuoden 1920 paikkeilla, ’vallankumous’ alkoi tarkoittaa yh\u00e4 enemm\u00e4n vain valtiollisen vallan valtaamista. Lokakuun vallankumouksen katastrofaalisten seurausten alkaessa paljastua yh\u00e4 useampi vasemmistolainen hylk\u00e4si kokonaan vallankumousajattelun: oli vain keskitytt\u00e4v\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n nykyisest\u00e4 valtiosta parempi.<\/p>\n
Vanha valtiovallan kyseenalaistava traditio jatkoi kuitenkin el\u00e4mist\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00f6liekill\u00e4. Murray Bookchin sai 1960-luvulla liekin lehahtamaan n\u00e4kyv\u00e4ksi nuotioksi yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vanhan anarkistisen ajattelun ekologiseen n\u00e4kemykseen ja laajaan historian filosofiseen uudelleen tulkintaan. Kuitenkin ei-valtiollinen vallankumousajattelu oli pieni marginaali-ilmi\u00f6 viel\u00e4 2000-luvun alussa.<\/p>\n
Ratkaiseva k\u00e4\u00e4nne t\u00e4m\u00e4n paradigman levi\u00e4misess\u00e4 tapahtui, kun kurdijohtaja Abdullah \u00d6calan kehitti omaa ajatteluaan Bookchin avaamalla kent\u00e4ll\u00e4 ja kun n\u00e4m\u00e4 ideat viitoittivat tien Rojavan vallankumoukseen. Vallankumouksen ymm\u00e4rt\u00e4minen uuden ei-valtiollisen alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in rakentuvan yhteiskunnan l\u00e4ht\u00f6laukauksena alkoi yleisty\u00e4 marxilaistenkin keskuudessa.<\/p>\n
Juuri nyt vuonna 2020 t\u00e4m\u00e4n ajattelun ja Rojavan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n olemassaolo voi olla aivan olennaista. Sen j\u00e4lkeen kun korona julistettiin pandemiaksi, useimpien valtioiden ote kansalaisistaan on voimistunut ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla. Tunnetun italialaisen filosofin Giorgio Agamben mukaan on syntym\u00e4ss\u00e4 uusi bioturvallisuuteen perustuva valtiollinen \u201dparadigma, jonka tehokkuus ylitt\u00e4\u00e4 kaikki hallitsemismuodot, jotka tunnemme l\u00e4nsimaiden poliittisesta historiasta\u201d1<\/sup><\/a>. H\u00e4nen mukaansa t\u00e4m\u00e4 paradigma \u201dkykenee esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaiken poliittisen toiminnan ja sosiaalisten suhteiden lopettamisen kansalaisten osallistumisen maksimaalisena muotona\u201d.<\/p>\n Agamben kirjoittaa: \u201dKorona-aikana oli mahdollista n\u00e4hd\u00e4 paradoksaalinen tilanne, miss\u00e4 vasemmisto, jolla on tapana vaatia kansalaisoikeuksien kunnioittamista ja tuomita perustuslain loukkaukset, hyv\u00e4ksyy ministeri\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 tehdyt t\u00e4ysin laittomat ihmisten vapauden rajoitukset. T\u00e4llaisia rajoituksia eiv\u00e4t edes fasistit voinee kuvitella toteuttavansa.\u201d<\/p>\n Agamben ei k\u00e4sittele Rojavaa, mutta sen antama esimerkki voi Agamben analyysin valossa olla viel\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4mpi kuin mit\u00e4 olemme t\u00e4h\u00e4n asti ajatelleet. K\u00e4ynniss\u00e4 olevassa uuden valtiollisen paradigman muodostumisprosessissa Rojavan inspiroima ajattelu ja toiminta voi yksi harvoista pelastusk\u00f6ysist\u00e4, jotka est\u00e4v\u00e4t meit\u00e4 luisumasta bioturvallisuudella oikeutettuun teknotyranniaan.<\/p>\n 1<\/a>Agamben, Giorgio: \u2018Biosecurity and Politics\u2019. Medium, 13.05.2020. https:\/\/medium.com\/@ddean3000\/biosecurity-and-politics-giorgio-agamben-396f9ab3b6f4<\/a>.<\/p>\n<\/div>\n
\r\n