{"id":642,"date":"2022-01-06T09:50:53","date_gmt":"2022-01-06T07:50:53","guid":{"rendered":"http:\/\/www.tammilehto.info\/blogi\/?p=642"},"modified":"2022-01-13T20:32:46","modified_gmt":"2022-01-13T18:32:46","slug":"keita-ovat-koronakriittiset-ihmiset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.tammilehto.info\/blogi\/2022\/01\/06\/keita-ovat-koronakriittiset-ihmiset\/","title":{"rendered":"Keit\u00e4 ovat koronakriittiset ihmiset?"},"content":{"rendered":"

Suomessa on suuri joukko korona- ja rokotekriittisi\u00e4 tai -skeptisi\u00e4 ihmisi\u00e4 \u2013 maailmalla viel\u00e4 valtavasti suurempi ihmispaljous<\/span>. T\u00e4m\u00e4 joukko, johon itsekin kuulun, kyseenalaistaa maskit, lockdownit, rokotteet, rokotepassit ja muut koronatoimenpiteet \u2013 tai ainakin osan niist\u00e4. Keit\u00e4 me oikein olemme?<\/p>\n

Meist\u00e4<\/span> riitt\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4<\/span> joka l\u00e4ht\u00f6\u00f6n: olemme<\/span> kouluttamattomia ja pitk\u00e4lle koulutettuja, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 ja teoreettisia, nuoria ja vanhoja, k\u00f6yhi\u00e4 ja rikkaita, oikeistolaisia ja vasemmistolaisia, konservatiivisia ja radikaaleja, uskonnollisia ja sekulaarisia. Meit\u00e4 <\/span>on my\u00f6s joka puolella maailmaa niin id\u00e4ss\u00e4 kuin l\u00e4nness\u00e4, niin pohjoisessa kuin etel\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Suhteessa eniten meit\u00e4<\/span> on Afrikassa, jossa ihmisi\u00e4 on jo vanhastaan k\u00e4ytetty koekaniineina rokotekokeiluissa ja jonne on levitetty rikkaissa maissa vaarallisiksi todettuja rokotteita1<\/sup><\/a>. L\u00e4nsi-Afrikassa maaliskuussa tehdyn kyselyn mukaan 68 % ihmisist\u00e4 ei luottanut siihen, ett\u00e4 hallitus varmistaisi koronarokotteiden turvallisuuden ja vain 39 % piti todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 yritt\u00e4isi saada koronarokotteen2<\/sup><\/a>.<\/p>\n

Meit\u00e4 <\/span>yhdist\u00e4\u00e4 vain se, ettemme ole menneet koronahypnoosiin: joka p\u00e4iv\u00e4 toistuva globaali mediapropaganda ja -pelottelu eiv\u00e4t ole lamauttaneet kriittist\u00e4 ajattelukyky\u00e4mme ja tervett\u00e4 j\u00e4rke\u00e4mme. Potentiaalisesti meit\u00e4 on valtavan paljon. Gentin yliopiston psykologian professorin Mattias Desmetin mukaan vain noin kolmasosa maailmanhistorian suurimman propagandavy\u00f6rytyksen kohteena olleista ihmisist\u00e4 on joukkosuggestion vallassa3<\/sup><\/a>. Vaikkeiv\u00e4t monet ihmiset nielek\u00e4\u00e4n virallista tarinaa karvoineen p\u00e4ivineen, useimmat heist\u00e4<\/span> eiv\u00e4t halua tuoda esiin ep\u00e4uskoaan sosiaalisen paineen, mukautuvaisuuden, tiedollisen ep\u00e4varmuuden tai jonkin muun syyn takia.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4<\/span> t\u00e4st\u00e4 valtavasta potentiaalista tulee esiin joka kerta, kun me koronaskeptikot toimimme n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti tai kun hallitusten toimenpiteiden hulluus saavuttaa uusia huippulukemia. Esimerkiksi rokotepassi- ja pakkorokotushankkeet ovat viime aikoina saaneet monet uudet tahot tulemaan aktiivisesti mukaan liikkeeseen.<\/p>\n

Hiljattain USA:n vihre\u00e4n puolueen mustien ryhmittym\u00e4 otti voimakkaasti kantaa ty\u00f6paikkojen ja oppilaitosten rokotuspakkoja vastaan4<\/sup><\/a> Yhdysvaltain mustat ovat olleet selv\u00e4sti valkoisia v\u00e4hemm\u00e4n halukkaita antautumaan<\/span> koronainjektiolle5<\/sup><\/a> \u2013 samoista syist\u00e4 kuin heid\u00e4n Afrikassa asuvat sisarensa ja veljens\u00e46<\/sup><\/a>.<\/p>\n

Joulukuun puolessa v\u00e4liss\u00e4 noin 10 000 ihmist\u00e4 osoitti mielt\u00e4\u00e4n M\u00fcncheniss\u00e4 joidenkin ammattiryhmien rokotepakkoa vastaan. Uutta oli se, ett\u00e4 mielenosoitusta oli organisoimassa my\u00f6s joukko vasemmistoryhmi\u00e4, jotka hallituksen autoritaarinen politiikka oli saanut liikkeelle.7<\/sup><\/a><\/p>\n

Vaikka meit\u00e4 koronakriitikoita on piilev\u00e4sti jopa yli 50 prosenttia, muutoksen aikaansaamiseksi ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaadita n\u00e4in suurta osuutta ihmisist\u00e4. Tutkimukset viittaavat siihen, ett\u00e4 yhteiskunnan vallitsevan n\u00e4kemyksen muuttamiseen riitt\u00e4\u00e4, kun 25 tai vain 10 prosenttia kansalaisista aktiivisesti toimii uuden<\/span> n\u00e4kemyksen puolesta8<\/sup><\/a>.<\/p>\n

Miten sitten t\u00e4t\u00e4 aktiivisesti toimivaa joukkoa eli koronakriittist\u00e4 yhteiskunnallista liikett\u00e4 voisi kasvattaa? N\u00e4kyv\u00e4 toiminta tuo varmasti mukaan uusia ihmisi\u00e4, mutta helposti he ja aiemmin mukaan tulleet my\u00f6s l\u00e4htev\u00e4t. Olennaista on hyv\u00e4ksy\u00e4 ihmisten erilaisuus ja pit\u00e4\u00e4 taustasta riippumatta ovet avoinna kaikille, jotka eiv\u00e4t usko viralliseen koronakertomukseen. On my\u00f6s kyett\u00e4v\u00e4 tarjoamaan vertaistukea, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 aika on henkisesti raskasta kaikille toisinajattelijoille.<\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s se, miten suhtaudumme niihin, jotka torjuvat viestimme tai ovat<\/span> meit\u00e4 kohtaan jopa vihamielisi\u00e4. Mik\u00e4li mahdollista, jokaiseen t\u00e4llaiseen ihmiseen<\/span> kannattaa suhtautua yst\u00e4v\u00e4llisesti. H\u00e4nh\u00e4n saattaa kohta, tarkemmin mietitty\u00e4\u00e4n tai virallisen kertomuksen k\u00e4ydess\u00e4 yh\u00e4 vaikeammaksi sulattaa, olla valmis tulemaan mukaan<\/span> liikkeeseemme. Toisaalta sille, ett\u00e4 jotkut ovat menneet<\/span> \u201dkoronahypnoosiin\u201d, on yhteiskunnalliset syyns\u00e4.<\/p>\n

Vaikka Suomen kaltaisissa maissa aineellisesta puutteesta on k\u00e4rsinyt vain pieni v\u00e4hemmist\u00f6, henkinen ja sosiaalinen kurjuus oli ennen koronaa laajalle levinnytt\u00e4. Yksin\u00e4isyys oli hyvin yleist\u00e4<\/span>. Joissakin<\/span> mielipidetiedusteluissa jopa yli puolet ihmisist\u00e4 ilmoitti, ettei heill\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ole yht\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ihmissuhdetta9<\/sup><\/a>.<\/p>\n

My\u00f6s el\u00e4m\u00e4n mieli oli kadoksissa. Gallup-yhti\u00f6n maailmanlaajuisen kyselyn mukaan vain 13 % ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 koki ty\u00f6ns\u00e4 niin mielekk\u00e4\u00e4ksi, ett\u00e4 oli sitoutunut ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4. L\u00e4nsi-Euroopassakin n\u00e4it\u00e4 ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 uskovia oli vain 14 %.10<\/sup><\/a> Reaalisesti ihmisten vaikutusmahdollisuudet yhteiskuntien virallisten organisaatioiden puitteissa olivat v\u00e4h\u00e4iset, ja demokratia oli pitk\u00e4lti n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n

Ihmiset kokivat yleisesti pelkoa, levottomuutta ja ahdistusta, joilla ei ollut kohdetta ja joiden syyt\u00e4 he eiv\u00e4t tienneet. Ahdistuneisuush\u00e4ir\u00f6diagnoosi oli hyvin tavallinen<\/span>. Esimerkiksi USA:ssa siit\u00e4 k\u00e4rsi l\u00e4hes 30 % ihmisist\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 jossakin vaiheessa11<\/sup><\/a>.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 henkinen kurjuus oli Desmetin mukaan pohja, joka teki mahdolliseksi koronapropagandan voittokulun.<\/span> Nyt vapaana ilman kohdetta leijuneelle pelolle saatiin kohde: virus. Ihmiset kokivat helpotusta, koska normaali tiettyyn asiaan kohdistuva pelko paljon helpompi kest\u00e4\u00e4 kuin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen ahdistuneisuus. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 suuri joukko ihmisi\u00e4 lankesi koronahypnoosiin.12<\/sup><\/a><\/p>\n

Meihin t\u00e4m\u00e4 joukkosuggestio ei vaikuttanut. Mutta irrationaalisen joukon muodostus hypnoosin kaltaisella mediamanipulaatiolla ja sen k\u00e4ytt\u00f6 totalitarismin rakentamiseen on 1900-luvun historiasta tuttu ilmi\u00f6. Jossain toisissa olosuhteissa me voimme vuorostamme langeta joukkosuggestioon. Siksi meid\u00e4n on oltava armollisia niit\u00e4 ihmisi\u00e4 kohtaan, jotka ovat nyt altistuneet t\u00e4lle sosiaalipsykologiselle ilmi\u00f6lle. Suuttumuksemme on sen sijaan kohdistuttava niihin, jotka ovat hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4neet ihmisten henkist\u00e4 kurjuutta ja jotka py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 hulluutta ja siit\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t.<\/p>\n

Vaikka meit\u00e4 nyt yhdist\u00e4\u00e4 vain kielteinen suhtautumisemme korontoimenpiteisiin, voi olla, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kamppailun seurauksena meit\u00e4 alkaa yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6s jokin positiivinen. Olemme<\/span> n\u00e4hneet,<\/span> kuinka ohuen kerroksen demokratia, laillisuus ja ihmisoikeudet ovat L\u00e4nsi-Euroopankin yhteiskunnissa muodostaneet ja kuinka helposti ne voidaan pyyhk\u00e4ist\u00e4 pois. Alamme ehk\u00e4 hahmottaa sit\u00e4 tulevaisuutta, jota tahdomme rakentaa nyt ja joskus vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4, kun t\u00e4m\u00e4n virussodan pauhu hiljenee.<\/p>\n

Ehk\u00e4p\u00e4 p\u00e4\u00e4semme yksimielisyyteen siit\u00e4, ett\u00e4 tuossa tulevaisuudessa nykyiset ep\u00e4demokraattiset, ankeuttavat ja ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ahdistuneisuutta ja yksin\u00e4isyytt\u00e4 tuottavat rakenteet ovat poissa \u2013 siis ne rakenteet jotka ovat historiassa ja nykyisyydess\u00e4 tehneet mahdolliseksi saada suuria ihmisjoukkoja mukaan totalitarismin synnytt\u00e4miseen<\/span>. Vaatii paljon pohdintaa ja keskustelua hahmottaa, millainen totalitarismin mahdottomaksi tekev\u00e4 yhteiskunta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 olisi<\/span>. Oma alustava n\u00e4kemykseni on, ett\u00e4 tuollaisessa maailmassa<\/span> kansanvallan henki ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t t\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t yhteiskunnan jokaisen solun, ja jokainen kynnelle kykenev\u00e4 osallistuisi suoran demokratian elinten kautta yhteiskunnan rakentamiseen.<\/p>\n

Olli Tammilehto<\/i><\/p>\n