<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
DCA-sopimusta ja USA:n tukikohtia vastaan kampanjoitiin vuoden ajan, l\u00e4hes kaikki rauhanj\u00e4rjest\u00f6t olivat mukana, ruohonjuuritason tiedotusty\u00f6t\u00e4 tehtiin poikkeuksellisen paljon ja kansanedustajia valistettiin asiassa v\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4. T\u00e4h\u00e4n n\u00e4hden tulos oli kovin laiha: ainoastaan yksi kansanedustaja (Anna Kontula, vas.) vastusti, kun eduskunta 1.7.24 hyv\u00e4ksyi sopimuksen<\/p>\n\n\n\n
Miten n\u00e4in p\u00e4\u00e4si k\u00e4ym\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n
<\/a> Jo syksyll\u00e4 2022 oli ilmeist\u00e4, ett\u00e4 USA:n ja Suomen ulkopoliittinen johto yritt\u00e4\u00e4 saada aikaan maiden v\u00e4lisen \u201dpuolustus\u201dyhteisty\u00f6sopimuksen eli DCA:n. Kysymyksen t\u00e4rkeys korostui maaliskuun lopulla 2023, kun presidentti Niinist\u00f6n kova halu saada USA:n tukikohtia ilmeni Ruotsin television haastattelussa1<\/sup><\/a>. Toisaalta DCA-vastaisen kampanjalla n\u00e4ytti olevan menestymisen mahdollisuuksia ruohonjuuritasolla: Helsingin Sanomien kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023 teett\u00e4m\u00e4n mielipidetiedustelun mukaan enemmist\u00f6 mielipiteens\u00e4 ilmaisseista suomalaisista vastusti ulkomaisia sotilastukikohtia, vaikka enemmist\u00f6 kannattikin Natoa2<\/sup><\/a>.<\/p>\n\n\n\n Minulla on paljon kokemuksia yhteiskunnallisista liikkeist\u00e4 ja niiden kampanjoista, etenkin 1970-luvun lopun ja 1980-luvun ydinvoimanvastaisesta liikkeest\u00e43<\/sup><\/a>. N\u00e4iden perusteella hahmotin menestyksellisen kampanjoinnin vaativan kolmea asiaa: monien j\u00e4rjest\u00f6jen v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, kampanjaa vet\u00e4v\u00e4\u00e4, j\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4 paljolti riippumatonta aktivistiryhm\u00e4\u00e4 ja omaa tiedotusv\u00e4linett\u00e4 jolla tavoittaa suuri yleis\u00f6 valtamediasta riippumatta. T\u00e4n\u00e4 tiedotusv\u00e4lineen\u00e4 toimivat ydinvoimanvastaisessa kampanjassa nelisivuiset tabloidi-kokokoiset ilmaisjakelulehdet, joiden painos oli v\u00e4lill\u00e4 200 000 tai jopa enemm\u00e4n. Kampanjalehdet olivat my\u00f6s organisointiv\u00e4lineit\u00e4: niiss\u00e4 olleiden palautekaavakkeiden ja toimintakehotusten avulla liike sai paljon uusia aktivisteja ymp\u00e4ri Suomea.<\/p>\n\n\n\n Keskustelin n\u00e4ist\u00e4 kokemuksistani rauhanaktiivien ja rauhanj\u00e4rjest\u00f6jen kanssa. Toukokuussa 2023 p\u00e4\u00e4tettiin k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 kampanja DCA:ta vastaan, mutta kes\u00e4ll\u00e4 toimintaa oli viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n. Muutaman pienen rauhanryhmien yhteisty\u00f6n\u00e4 j\u00e4rjestettiin kuitenkin 13.7. ensimm\u00e4inen DCA:n vastainen mielenosoitus presidentti Bidenin vieraillessa Suomessa. Pieness\u00e4 mielenosoituksessa ilmeni suuri ongelma, joka vaikutti my\u00f6hemminkin kampanjaa heikent\u00e4v\u00e4sti: osa vasemmistoaktivisteista halusi leimata suuren osa mielenosoituksen l\u00e4ht\u00f6paikalle tulleista ihmisist\u00e4 \u00e4\u00e4rioikeistolaisiksi ja sulkea heid\u00e4t pois kulkueesta4<\/sup><\/a>.<\/p>\n\n\n\n Syksyll\u00e4 kampanja alkoi py\u00f6ri\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 vauhdilla. Vasta syntynyt pieni rauhanryhm\u00e4, Rauhanv\u00e4ki, ja Helsingin rauhantoimintaryhm\u00e4 yhdistiv\u00e4t voimansa, ja n\u00e4in syntyi toimiva koordinointitiimi. L\u00e4hes kaikki rauhanj\u00e4rjest\u00f6t ja -ryhm\u00e4t l\u00e4htiv\u00e4t mukaan kampanjaan. Kansalaisadressin teksti laadittiin, ja sen ensiallekirjoittajiksi saatiin vaikuttava joukko eri aloilla tunnetuksi tulleita suomalaisia5<\/sup><\/a>. Nettisivusto www.e<\/a>itukikohtia.fi<\/a> avattiin, ja siell\u00e4 julkaistiin jatkuvasti uusia tekstej\u00e4 ja my\u00f6hemmin my\u00f6s videoita. Ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 kampanjalehti \u201dSuvereniteetti uhattuna\u201d6<\/sup><\/a> tuotettiin aktivistien ja Rauhanpuolustajien kokeneiden lehti-ihmisten toimitusyhteysty\u00f6n\u00e4 ja Rauhanliiton ja Rauhanpuolustajien rahoittamana. Lehti levisi kahdella tavalla: Se oli Voima-lehden-liitteen\u00e4 ja tavoitti n\u00e4in periaatteessa 60 000 lukijaa. Sit\u00e4 painettiin my\u00f6s erikseen 20 000 kappaletta, jotka aktivistit jakoivat ymp\u00e4ri Suomea: kahviloihin, kirjastoihin, oppilaitoksiin ja postilaatikkoihin sek\u00e4 kaduilla ja erilaisissa tapahtumissa suoraan ihmisten k\u00e4teen.<\/p>\n\n\n\n Syksyyn liittyi kuitenkin suuri pettymys, joka ratkaisevalla tavalla vaikutti kampanjaan: J\u00e4rjestimme 13.11. tiedotustilaisuuden kampanjastamme medialle Helsingin ydinkeskustassa. Yksik\u00e4\u00e4n valtamedian toimittaja ei tullut paikalle. L\u00e4hetimme samanaikaisesti tiedotteen kaikille mahdollisille medioille ja aiemmin rauhanliikkeeseen my\u00f6nteisesti suhtautuneille toimittajille7<\/sup><\/a>. Juuri mik\u00e4\u00e4n media ei kertonut kampanjastamme. Ainoastaan Kokoomuksen Verkkouutiset, joka ei tavoita potentiaalisia aktivisteja, ja loviisalainen pieni Nya \u00d6stis kirjoittivat siit\u00e4. Valtamedia ei noteerannut my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n kampanjaamme. Niinp\u00e4 kun DCA-sopimuksen teksti8<\/sup><\/a> julkaistiin 14.12., Helsingin Sanomat saattoi kirjoittaa, ettei mik\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 taho ole vastustanut sopimusta.<\/p>\n\n\n\n Media uutisoi DCA:sta vain muutaman kerran. Isojen tiedotusv\u00e4linen halu pit\u00e4\u00e4 meid\u00e4t n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 ja antaa vain v\u00e4h\u00e4n valoa DCA:lle ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 oli ilmeisesti keskeinen syy, miksi oma kampanjatiedotuksemme toimi huonosti. Media ei ole suhtautunut my\u00f6nteisesti aiempiinkaan kampanjoihin, joissa olen ollut mukana, mutta kampanja on kuitenkin uutisoitu ja sen aihepiirist\u00e4 on kirjoitettu laajasti. Kun DCA-kysymys ei ollut valmiiksi tuttu mediasta, harva reagoi aktiivisesti meid\u00e4n omaan netin ja kampanjalehden kautta tapahtuneeseen tiedotukseen.<\/p>\n\n\n\n Ukrainan sodasta ja \u201dPutinista\u201d media sen sijaan kirjoitti ja puhui lakkaamatta. Jos n\u00e4m\u00e4 \u201duutiset\u201d olisivat olleet totta, Ukrainan sodan olisi pit\u00e4nyt loppua aikaa sitten Ven\u00e4j\u00e4n ohjus- ja ammuspulaan ja Putinin olisi pit\u00e4nyt kuolla tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n joutua saattohoitoon. Ihmisten tiedon ja ymm\u00e4rryksen kasvun sijasta etenkin maan johtavien mediatalojen, Sanoma Oy:n ja Alma-median, lippulaivat Ilta-Sanomat ja Iltalehti loivat sotahysteriaa tavallisten kansalaisten mutta my\u00f6s poliitikkojen keskuuteen. T\u00e4ss\u00e4 hysteriassa oltiin valmiita heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki j\u00e4rkiper\u00e4iset argumentit DCA:ta vastaan romukoppaan ja tuijottamaan vain DCA:n etiketti\u00e4 \u201dpuolustus\u201d. Ven\u00e4j\u00e4n vaikutusta sodan tai muiden keinojen avulla Suomen itsen\u00e4isyyteen pel\u00e4ttiin niin paljon, ett\u00e4 oltiin valmiit luopumaan itsen\u00e4isyydest\u00e4 ja antautumaan USA:n vasallivaltioksi. Pel\u00e4ttiin kuolemaa niin paljon, ett\u00e4 oltiin valmiita tekem\u00e4\u00e4n itsemurha, kuten Paasikivi asian aikoinaan ilmaisi.<\/p>\n\n\n\n Vahva somen\u00e4kyvyys olisi ehk\u00e4 kompensoinut valtamedian penseyden ja propagandan. Somettamista kyll\u00e4 harrastettiin ja siit\u00e4 puhuttiin useimmissa kokouksissa, mutta se ei l\u00e4htenyt kunnolla k\u00e4yntiin. Vasta kampanjan loppumetreill\u00e4 uusien aktivistien ansiosta DCA-kriittiset viestit alkoivat kunnolla levit\u00e4 sosiaalisissa medioissa, mutta silloin oli jo liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kaikkein helpoimpaan aktiviteettiin eli nimen kirjoittamiseen nettiadressiin l\u00e4hti sent\u00e4\u00e4n 3820 ihmist\u00e4, mutta t\u00e4m\u00e4 on suhteellisen pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 tiedotuksemme volyymiin ja joihinkin muihin adresseihin n\u00e4hden. J\u00e4rjest\u00e4miimme hyvin tiedotettuihin mielenosoituksiin tuli vain muutama sata ihmist\u00e4. Lehden jakoa tai lis\u00e4tietoja koskevia yhteydenottoja tuli vain v\u00e4h\u00e4n. Ilmeisesti ani harva reagoi kehotukseemme ker\u00e4t\u00e4 nimi\u00e4 adressiin tai ottaa suoraan yhteytt\u00e4 kansanedustajiin. Kaikki t\u00e4m\u00e4 merkitsi sit\u00e4, ett\u00e4 liikkeen rakentamisen kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n lumipalloilmi\u00f6 toimi vain heikosti.<\/p>\n\n\n\n Ihmisi\u00e4 olisi ehk\u00e4 l\u00e4htenyt mukaan enemm\u00e4n, jos olisi tiedetty, ett\u00e4 hyvin suuri tai jopa suurin osa suomalaisista vastustaa vieraan vallan sotilastukikohtia. T\u00e4t\u00e4 selvitt\u00e4vi\u00e4 mielipidetiedusteluja ei kuitenkaan tehty kev\u00e4\u00e4n 2023 j\u00e4lkeen tai ei ainakaan julkaistu.<\/p>\n\n\n\n Ruotsissa tehtiin t\u00e4llainen gallup. Sen mukaan 84 % ruotsalaisista vastustaa ulkomaisia sotilastukikohtia9<\/sup><\/a>. Siell\u00e4 tilanne oli my\u00f6s siin\u00e4 suhteessa parempi, ett\u00e4 yksi suurista p\u00e4iv\u00e4lehdist\u00e4, Aftonbladet, oli avoinna kriittiselle keskustelulle DCA:sta. Osaksi varmaan t\u00e4m\u00e4n seurauksena sek\u00e4 V\u00e4nsterpartiet ett\u00e4 Milj\u00f6partiet \u00e4\u00e4nestiv\u00e4t DCA:ta vastaan. Valitettavasti niiden \u00e4\u00e4net eiv\u00e4t kuitenkaan riitt\u00e4neet kaatamaan sopimusta.<\/p>\n\n\n\n DCA:n ajajatkin tajusivat, ett\u00e4 suurin osa suomalaisista ei ole innostunut vieraan vallan sotilastukikohdista. Siksi he koettivat v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 varsinaisia tukikohtia ei tule, vaikka suuri osa DCA-sopimuksen artikloista k\u00e4sittelee juuri niit\u00e4. Eduskunnassa toisteltiin ulkoasianvaliokunnan mietinn\u00f6n lausetta \u201dSaadun selvityksen mukaan sopimus ei merkitsisi Suomessa Yhdysvaltojen pysyv\u00e4\u00e4 l\u00e4sn\u00e4oloa\u201d. Kuitenkin mietinn\u00f6n seuraava lause kuuluu: \u201dSopimus mahdollistaa my\u00f6s USA:n joukkojen rotaatioperustaisen toiminnan tai pysyv\u00e4mm\u00e4n l\u00e4sn\u00e4olon.\u201d10<\/sup><\/a><\/p>\n\n\n\n Kautta aikojen erilaiset valtaa omaavat tahot ovat painostaneet hallitsijoita tekem\u00e4\u00e4n itselleen suotuisia ratkaisuja. Kun huomattava osa hallitsijoista alettiin valita vaaleilla, joissa eliittiin kuulumattomatkin saivat \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4, yleiseen mielipiteeseen vaikuttamisesta propagandan avulla tuli olennaista niille, jotka halusivat s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 vanhat valtarakenteet11<\/sup><\/a>. Propagandan keskeiseksi kanavaksi muodostuivat joukkotiedotusv\u00e4lineet. Ne ovat kuitenkin olleet jossain m\u00e4\u00e4rin avoimia my\u00f6s kansalaisliikkeille, ja niiss\u00e4 liikkeiden edustajat ovat voineet v\u00e4itell\u00e4 valtaapit\u00e4vien kanssa keskeisist\u00e4 yhteiskunnallisista kysymyksist\u00e4. Siksi media on usein v\u00e4lillisesti auttanut hyvi\u00e4 argumentteja omaavien yhteiskunnallisten liikkeiden nousua.<\/p>\n\n\n\n Nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 median luonne ja valtaapit\u00e4vien mediastrategia ovat muuttuneet yhteiskunnallisille liikkeille ep\u00e4edullisemmaksi. Media omistus on keskittynyt ja se on muuttunut ideologisesti yhten\u00e4isemm\u00e4ksi. Aikaisemmin n\u00e4kemysten kirjon laajuudesta huolta pit\u00e4neet puoluelehdet ovat muuttaneet luonnettaan, menett\u00e4neet lukijoita tai lopettaneet toimintansa. Esimerkiksi Vasemmistoliiton Kansan Uutiset on turvallisuus- ja ulkopoliittisissa kysymyksiss\u00e4 selv\u00e4sti l\u00e4hestynyt Helsingin Sanomia. <\/p>\n\n\n\n Valtaa pit\u00e4vien mediastrategian v\u00e4hitt\u00e4isest\u00e4 muuttumisesta sain vihi\u00e4, jo toista kymment\u00e4 vuotta sitten, kun luin jutun nanoteknologian edist\u00e4misest\u00e4. Nanoteknokraatit olivat ottaneet oppia geeniteknologiakeskustelusta saaduista huonoista kokemuksista ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet edist\u00e4\u00e4 nanoteknologiaa vaivihkaa ja kielt\u00e4yty\u00e4 kaikesta keskustelusta.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4m\u00e4 opit ovat ilmeisesti nyt kantautuneet Suomeen. Mediapoolissa tai jossain muualla on p\u00e4\u00e4tetty, ett\u00e4 monet valtaapit\u00e4ville t\u00e4rke\u00e4t asiat edistyv\u00e4t paremmin, kun niist\u00e4 ei k\u00e4yd\u00e4 keskustelua12<\/sup><\/a>. Kun olennaisen t\u00e4rkeist\u00e4 yhteiskunnallisista asioista ei ole julkista keskustelua, ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n demokratiaa: ulkomaisten tai kotimaisten valtaapit\u00e4vien n\u00e4kemykset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t itsest\u00e4\u00e4n selvilt\u00e4 ja demokraattisiksi kutsutut instituutiot muuttuvat byrokratian osana toimiviksi kumileimasimiksi. Yhteiskunta muuttuu entist\u00e4 autoritaarisemmaksi.<\/p>\n\n\n\n Keskustelemattomuuteen t\u00f6rm\u00e4sin, kun suurella vaivalla onnistuin saamaan kaksi DCA:ta k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 mielipidekirjoitusta Helsingin Sanomiin. Painettuun lehteen ei tullut yht\u00e4\u00e4n vastinetta. Nettilehdess\u00e4 juttujani toki kommentointiin kriittisesti, mutta kirjoittajat olivat ihmisi\u00e4, jotka eiv\u00e4t tienneet mit\u00e4\u00e4n DCA-sopimuksesta ja joiden argumentit oli helppo kumota viittaamalla DCA-sopimuksen tai hallituksen DCA-esityksen tekstiin. Aikaisemmin valtaapit\u00e4vien projekteille kriittiset kirjoitukset johtivat aina valtaa l\u00e4hell\u00e4 olevien asiantuntijoiden vastineisiin.<\/p>\n\n\n\n Demokratialle olennaisen julkisen yhteiskunnallisen keskustelun sijasta autoritaarisuuden oloissa kansanedustajien n\u00e4kemyksiin vaikuttavat muun muassa yksipuolisen ja propaganistisen median kirjoittelu ja sen heijastumat kansalaispalautteessa. Kampanjan kuluessa saimme vihi\u00e4, mill\u00e4 muilla keinoilla eduskunnan konsensusta luotiin. Presidentti Niinist\u00f6 oli ilmeisesti puhunut jokaisen puoluejohtajan kanssa erikseen DCA:n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. Eurovaalien yhteydess\u00e4 ainakin yhdess\u00e4 puolueessa v\u00e4\u00e4r\u00e4n mielipiteen omaavia aktiiveja kehotettiin vaikenemaan DCA:sta vaalitilaisuuksissa. Kun oli yhteydess\u00e4 kansanedustajiin, he kertoivat keskustelun DCA:sta olevan vaikeaa, koska osa asiaa koskevasta tiedosta on salaista. Kansanedustajat olivat saaneet sen eduskunnan \u201dbunkerissa\u201d.<\/p>\n\n\n\n Mutta eik\u00f6 ilmastokysymys ja Elokapinan saama julkisuus osoita, ett\u00e4 edelleen jossain t\u00e4rkeiss\u00e4 asioissa yhteiskunnallisen liikkeen ja median synergia voi toimia? Ilmastoasia on kuitenkin hyvin erilainen kuin DCA. Siit\u00e4 on puhuttu jo vuosikymmeni\u00e4, ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ja sen hillitseminen ovat valtavirtaa. Ilmastohuolen jakaa Elokapinan kanssa suuri osa ihmisist\u00e4 ja my\u00f6s toimittajista. Siksi media ei ole voinut vaieta Elokapinan toiminnasta tai mustamaalata sit\u00e4. Ilmastoliike toimii nykyisin ik\u00e4\u00e4n kuin valmiiksi raivatulla pellolla, kun taas DCA-kampanjan oli aloitettava pellon raivauksesta.<\/p>\n\n\n\n Median muutos entist\u00e4 propagandistisemmaksi ja yhteiskunnan entist\u00e4 autoritaarisemmaksi asettaa siis valtaapit\u00e4vien projekteja kyseenalaistaville yhteiskunnallisille liikkeille suuria haasteita. Toimintastrategiaa on muutettava. Ehk\u00e4 on luotava liikkeit\u00e4, jotka itse ovat media? En kuitenkaan t\u00e4ss\u00e4 ryhdy pohtimaan tarvittavan muutoksen luonnetta. Siit\u00e4 olen kuitenkin varma, ett\u00e4 toivoa ei kannata heitt\u00e4\u00e4: yhteiskunnalliset liikkeet ovat usein voineet toimia my\u00f6s mit\u00e4 ep\u00e4demokraattisimmissa oloissa.<\/p>\n\n\n\n Olli Tammilehto<\/em><\/p>\n\n\n\n 1<\/a>https:\/\/blogit.kansanuutiset.fi\/volanen-vasemmalta\/mika-voi-olla-nastan-storre-an-ett-natomedlemskap-usan-sotilastukikohta-porkkalassa\/<\/a><\/p>\n\n\n\n 2<\/a>Tarkkaan ottaen kysyttiin nimenomaan Naton tukikohdista, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n USA:n sotilastukikohtia olisi vastustettu viel\u00e4 enemm\u00e4n. Luvut olivat: ei 39 %, kyll\u00e4 27 %, ei osaa sanoa 34 %: https:\/\/www.hs.fi\/suomi\/art-2000009601593.html<\/a><\/p>\n\n\n\n 3<\/a>http:\/\/tammilehto.info\/ydi-his.php<\/a>, http:\/\/tammilehto.info\/ktopas\/<\/a><\/p>\n\n\n\n 4<\/a>T\u00e4st\u00e4 tarkemmin: http:\/\/www.tammilehto.info\/blogi\/2023\/07\/17\/mielenosoituspolitiikkaa-bidenin-vieraillessa-miksi-rauhanmielenosoitusta-yritettiin-hajottaa\/<\/a><\/p>\n\n\n\n 5<\/a>https:\/\/www.adressit.com\/ei_vieraan_vallan_sotilastukikohtia_suomeen<\/a><\/p>\n\n\n\n 6<\/a>http:\/\/www.eitukikohtia.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/suvereniteetti-uhattuna.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n 7<\/a>https:\/\/www.eitukikohtia.fi\/tiedotteet-meddelanden\/<\/a><\/p>\n\n\n\n 8<\/a>https:\/\/um.fi\/documents\/35732\/0\/DCA%20Finland%20Prime%20Finnish_signed.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n 9<\/a>https:\/\/frednu.se\/?p=3551<\/a><\/p>\n\n\n\n 10<\/a>https:\/\/www.eduskunta.fi\/FI\/vaski\/Mietinto\/Sivut\/UaVM_5+2024.aspx<\/a><\/p>\n\n\n\n 11<\/a>Ks. esim. http:\/\/tammilehto.info\/propagandan-pauloissa-lis119.php<\/a><\/p>\n\n\n\n 12<\/a>Valtamedioita edustavan Medialiiton ja Huoltovarmuuskeskuksen muodostaman Mediapoolin nettisivulla kerrottiin viel\u00e4 helmikuussa 2024, ett\u00e4 organisaation yhten\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on \u201dtorjua hybridiuhkia ja disinformaatiota\u201d, https:\/\/web.archive.org\/web\/20240227024125\/https:\/\/www.mediapooli.fi\/tehtavamme\/<\/a>. Nyt t\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n kuvaus on poistettu: https:\/\/mediapooli.fi\/tehtavamme<\/a><\/p>\nKampanjan strategia<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Media vaikenee<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
Demokratiasta autoritaarisuuteen<\/strong><\/h2>\n\n\n\n
\r\n