<?xml version="1.0" encoding="UTF-8" ?>
<rss version="2.0">
<channel>
<title><![CDATA[Olli Tammilehdon kirjoituksia]]></title>
<link><![CDATA[http://tammilehto.info]]></link>
<description><![CDATA[Comments]]></description>
<generator>Commentics</generator>
<item>
<title>Pauli Rautama</title>
<link><![CDATA[http://www.tammilehto.info/Nato-julkinen-talous-netti108.php?cmtx_perm=62#cmtx_perm_62]]></link>
<description><![CDATA[<p>Puutun vain pieneen yksityiskohtaan täydentäen mainintaasi Libyan destabilisoinnista.</p><p>Afrikan mantereen pakolaisvirroista osa kulkee juuri Libyan kautta. Gaddafin hallinnon aikana tuora reittiä ei ollut nahdollista käyttää, mutta hänen </p><p>poistuttuaan autuaammille metsästysmaille tilanne muuttui ratkaisevasti. EU ampui siis tässäkin omaan polveensa osallistuessaan Ñato-johtoiseen operaatioon Libyassa. Eniten muuttovirrasta ovat kärsineet Italia,</p><p>Malta ja Kreikka, mutta Suomikin on siitä saanut osansa.</p>]]></description>
<pubDate>Sat, 11 Jun 2022 18:26:17 +0300</pubDate>
<guid isPermaLink="false">item_62</guid>
</item>
<item>
<title>Vesa P.</title>
<link><![CDATA[http://www.tammilehto.info/Nato-julkinen-talous-netti108.php?cmtx_perm=53#cmtx_perm_53]]></link>
<description><![CDATA[<p>Ensimmäinen kommenttini on saanut peukkuja alaspäin ja kieltämättä lähtikin aika jäsentymättömässä kunnossa; pahoitteluni siitä. Katsoin silloin Ollin kirjoitusta erillisenä ja vasta myöhemmin huomasin arvioida sitä suhteessa hallituksen selontekoehdotukseen, jota vasten kirjoituksen NATO-kriittisyys kyllä tuo tasapainottavaa vaikutusta.</p><p>Tavallaan on mielenkiintoista, että siinä missä vasemmisto perinteisesti on suhtautunut myönteisemmin Venäjään, nyt vasemmistopainotteinen hallitus onkin vetämässä NATOon. Yksi selittävä asia lienee valtamedian keskittyminen vaihtoehdottomasti yhteen narratiiviin Ukrainan tapahtumista vähän niinkuin koronastakin. Toisaalta vaihtoehtomediassa on tuotu esiin Marinin ja Saarikon osallistuminen WEF:n Young Global Leaders -koulutukseen, mikä tuonee samansuuntaista vaikutusta myös hallituksen sisältä. VKK:n Turtiainen on esittänyt, että Suomen hallitusta johdettaisiin ulkomailta, ja täytyy myöntää että Marinin vaikeus vastata kysymyksiin saattaa viitata siihen, että hänelle niin sanotusti annetaan sanat suuhun -- jollaisessa järjestelyssä yllättävät kysymykset helposti johtavat epämääräiseen kiertelyyn.</p><p>Koen yhtenä kansakuntamme (ja muidenkin kansojen) heikkoutena liian tukeutumisen valtamedian rakentamiin vaikutelmiin. Jo pidempään on ollut tiedossa isojen mediatalojen avainhahmojen käyminen sisällöltään salatuissa Bilderberg-kokouksissa, ja siihen päälle sittemmin esiin tulleet tiedot WEF:n roolista Young Global Leaders -ohjelmineen ja Great Reset -agendoineen. Erilaisista paloista alkaa hahmottua kuva, että maailmaa yritetään johtaa kulissien takaa. Toki sellaista ovat jotkut esittäneet jo pidempään, mutta sen uskottavuus tuntuu vahvistuvan vuosi vuodelta.</p>]]></description>
<pubDate>Mon, 02 May 2022 09:04:08 +0300</pubDate>
<guid isPermaLink="false">item_53</guid>
</item>
<item>
<title>Vesa P.</title>
<link><![CDATA[http://www.tammilehto.info/Nato-julkinen-talous-netti108.php?cmtx_perm=51#cmtx_perm_51]]></link>
<description><![CDATA[<p>Kiitos -- vähän tuossa tosin &quot;särähti korvaan&quot; vasemmistolaissävyinen retoriikka Yhdysvaltoja vastaan. Tasapuolisuuden vuoksi tunnustettakoon, että Yhdysvallat on tehnyt merkittäviä sotilaallisia uhrauksia vapauden puolesta merkittävästi myös kokonaisuuden eduksi ilman kovin välitöntä omaa intressiä -- esimerkiksi vapaan Etelä-Korean olemassaolo on paljolti sen ansiota.</p><p>Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Nykyään uusi vastakkainasettelu näyttäisi olevan: kansallisvaltioiden romuttamiseen tähtäävä globalistieliitti vs. tavallisen kansan ja kansallisvaltioiden etu. Globalistieliitin valta mediasta on näkynyt mm. siinä, miten kansallisvaltioita puolustavat puolueet yleensä aina leimataan populistipuolueiksi.</p><p>Miten tuo asetelma heijastuu NATO-kysymykseen? Vaikka Venäjä saattaa näyttää vastapoolilta globalistieliitille, en tohdi sitä lähteä kehumaankaan -- kyllä se käytännössä on enemmän uhka. Tavallaan pidän Ossi Tiihosen muotoilusta läntiseen uhkaan liittyen: &quot;Jos katsotaan, millainen tyrannia koronan varjolla on länsimaihin luotu, niin suomalaisten sortaminen ulkomaisin Nato-joukoin jonkinlaisen kriisitilan varjolla on mahdollinen skenaario.&quot;</p><p>Tavallaan NATO-kysymyksessä yhdistyy kaksi eri kysymystä: (1) Haluammeko NATOon ylipäätään, mikä tuo toisaalta turvatakuut ja toisaalta riskin joutua mukaan toisten väliseen sotaan, ja (2) onko nyt oikea historiallinen hetki liittyä?</p>]]></description>
<pubDate>Fri, 29 Apr 2022 03:19:43 +0300</pubDate>
<guid isPermaLink="false">item_51</guid>
</item>
<item>
<title>Veikko Tarvainen</title>
<link><![CDATA[http://www.tammilehto.info/Nato-julkinen-talous-netti108.php?cmtx_perm=50#cmtx_perm_50]]></link>
<description><![CDATA[<p>Kiitos. Laitoin kirjoituksesi someen jakoon esipuheella ja tein esipuheestani Uuden Suomen kolumnin:</p><p>SUOMI EI OLE TURVASSA NATON ULKOPUOLELLA. SUOMI EI OLE TURVASSA NATON SISÄPUOLELLA</p><p>Lisääkö Suomen NATO-jäsenyys vahinkoydinsodan uhkaa?</p><p>1. Venäjä on vaarallinen diktatuuri.</p><p>2. Suomi ei ole turvassa NATOn ulkopuolella. Suomi ei ole turvassa NATOssa. </p><p>2. Yhdelläkään kansainvälisen politiikan merkittävällä tekijällä ei ole puhtaita käsiä. Köyhissä maissa sodat soditaan suurten sotilasvaltojen aseilla, joiden epäeettinen kauppa on tärkeä tekijä näiden maiden talouskasvulle. </p><p>Karmein viime aikojen esimerkki siitä on Jemenin sota, jossa lännen tärkeä liittolainen, kriitikoitaan paloittelumurhalla pelotteleva Saudi-Arabia on jo monena vuonna täysin vapain käsin saanut aseillaan kylvää kauhistuttavaa inhimillistä tuhoa Jemenin maaperällä. YK on monta kertaa luonnehditun tuon konfliktin ihmiskunnan suurinnaksi inhimilliseksi tragediaksi. </p><p>3. Venäjä on arvaamaton. </p><p>Niin ovat kaikki tekijät kansainvälisessä politiikassa. Tärkeimmät NATO-maat Ranskaa lukuun ottamatta hyökkäsivät 20 vuotta sitten Irakiin ja saivat siten maan totaaliseen aseelliseen sekasortoon. Hyökkäystä perusteltiin valheellisilla väitteillä kemiallisten aseiden olemassaolosta Irakissa. Sodan yksi seuraus oli ISISin synty. ISISin kukistamisessa kurdeilla oli ratkaiseva osuus maataisteluissa. Kun ISIS oli tuhottu, länsi hylkäsi kylmästi kurdit ja on sallinut, että NATO-maa Turkki on täysin kansainvälisten lakien vastaisesti hyökännyt useamman kerran kurdikohteisiin niin Syyriassa kuin Irakissa.</p><p>Myötävaikuttamalla Libyan diktaattori Gaddafin kukistamiseen lännen toimista oli hyvin samanlaiset seurauksin kuin Irakissa. Totaalinen sekasorto ja uusi sota ja terrorismin kasvualusta. </p><p>Kun Venäjä soti muslimisissejä vastaan valloittamassaan Afganistanissa, USA tuki kyseisiä ääri-islamisteja, joista kehittyi Afganistanin Taleban-hallitus. Sitten NATO soti 20-vuotta vuoristosissejä vastaan ja hävisi heille ja sodan loppuselvittely oli kaoottista pakenemista. Biden totesi rehellisesti, että ei kyse ollut tyttöjen koulunkäynnin oikeuden puolustamisesta vaan USAn turvallisuuspeloista 11.9. terrori-iskun jälkeen.</p><p>Venäjän Ukrainan sota ja sen muut sotarikokset ovat sangen tunnettuja viime vuosien varrelta.</p><p>Oikein tai väärin Venäjä kokee NATOn uhkana. Mitä Venäjä mahtaa kokea, jos NATOn itäraja kasvaa Suomen itärajan verran? </p><p>Venäjän aggression vastustaminen voi tapahtua muutenkin kuin NATOn kautta. Ei se helppo ole. Ei se varmaa turvallisuutta takaa.</p><p>Mutta sitä ei takaa NATOkaan. Olli Tammilehdon muistutus USAn presidentti Eisenhoverin jäähyväispuheesta, jossa hän vakavasti varoitti sotilasteollisen kompleksin vallan kasvun vaaroista on edelleen hyvin aiheellinen. Erityisen aiheellinen on ydinasevarustelun vuoksi ja siihen liittyvän vahinkoydinsodan mahdollisuuden vuoksi. </p><p>Oma kysymyksensä on kohta pidettävät USAn presidentinvaalit. Trump on tällä hetkellä vahvoilla. Mutta ei kyse ole niinkään Trumpista eikä Putinista vaan kummankin suurvallan syvistä huolestuttavista sekasortoon kallellaan päin olevista väkevistä yhteiskunnallisista pohjavirroista. Kummankaan maan kilpahevosen puolesta vedonlyöntisuhde ei ole lupaava. Yksi syvä pohjavirta on sotilasteollinen kompleksi kaikissa suurissa valtioissa. Se on valtava rakenteellinen tekijä, joka pahimmillaan jyrää automaatin tavoin etenemistään. Varsinkin kun sen annetaan jyrätä. </p><p>Oma kysymys on Kiina. Mitä sille merkitsee NATOn vahvistuminen. Lähentyykö se Venäjää? </p><p>Veikko Tarvainen</p><p>PS Suosittelen Olli tammilehdon kirjoitusta ja lähdeviitteitä.</p>]]></description>
<pubDate>Fri, 29 Apr 2022 02:42:23 +0300</pubDate>
<guid isPermaLink="false">item_50</guid>
</item>
<item>
<title>A Ratia</title>
<link><![CDATA[http://www.tammilehto.info/Nato-julkinen-talous-netti108.php?cmtx_perm=49#cmtx_perm_49]]></link>
<description><![CDATA[<p>Suomen liittyminen NATOon lisäisi naapuri-suurvallan turvattomuutta ei pelkästään Pietarin ja Murmanskin osalta, vaan merkittävästi myös Itämeren osalta. Ensinnäkin se vaarantaisi Venäjän Itämeren laivaston toimintamahdollisuuksia: Kansainvälinen vesiväylä Suomen ja Viron aluevesien välillä on kovin kapea ja helpommin motittavissa (vaikkapa miinoilla). Siten Kalingradin ja Pietarin huoltovarmuus heikentyisi. Myös lentoreitit limittäin NATO-alueiden kanssa muuttuisivat tulenaremmiksi. Tämä kaikki lisäisi jännitystä ja sodanvaaraa myös meille Suomessa.</p>]]></description>
<pubDate>Thu, 28 Apr 2022 15:20:48 +0300</pubDate>
<guid isPermaLink="false">item_49</guid>
</item>
</channel>
</rss>