Pistin artikkelisi someen jakoon tällä esipuheella:

Tärkeitä kysymyksiä, joista ei varmaan yksimielisessä NATO-Suomessa puhuta muuta kuin joissain hyvin marginaalissa porukoissa.

Tälle on oma syvä kansallinen väkevä historiallinen traditio: YYA-Suomi, EU-Suomi ja nyt NATO-Suomi.

Yksi ulkopoliittinen ajatus mahtuu meidän kollektiiviseen tajuntaamme. Tuo Ajatus on pääosin ulkoisen paineen tuottama.

Demokratian ja sananvapauden kannalta pohjois-korealais tyyppinen yksimielisyys - vaikka se olisi paljolti spontaaniakin - on ongelmallista.

Olli Tammilehdon muuten asiallisen artikkelin loppu on sellainen, joka ei edesauta vapaata rationaalista keskustelua: "mielenhäiriö - hölmöläisten peitto."

Kuraa tulee pienen vähemmistön niskaan ilman tuollaisia luonnehdintojakin.

Pientä vähemmistöä on niin helppo mätkiä metrin mitalla ja isommallakin. Myös koulutetut ihmiset harrastavat sitä innoissaan, kun se nyt on uusi normaali. Sanoo nimimerkki Kokemusta on.

Some on hyvä esimerkki kuinka "ääliö" - "mutsis on" -dikotominen argumentaatio ei johda muuhun kuin henkisesti alaspäin syöksyvään spiraaliin.