| Tämä Olli Tammilehdon kirjoitus on julkaistu Ensimmäiset kansat (Neljäs Maailma) -lehden numerossa 1/99 ja Alkuperäiskansat ja öljy -julkaisussa. Saman julkaisun käännöksessä se on ilmestynyt englanniksi ja venäjäksi. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla. |
Sivistynyt maailma vai maan veren imijä?
Sivistyneet eurooppalaiset suhtautuvat alkuperäiskansoihin myönteisesti - tottahan toki. Nämähän edustavat kulttuurien rikkautta. Kyllähän niiden suojelemiseen täytyy lohjeta miljoonia siinä missä vanhojen kirkkojen ja harvinaisten eläinten säilyttämiseen! EU:ssa on alan yksikköjä, ja Suomenkin tuoreessa ihmisoikeuslinjauksessa mainitaan erikseen alkuperäiskansat. Mutta eurooppalaisen sivilisaation globaalista hoivasta huolimatta alkuperäiskansoja häviää maapallolta kaiken aikaa. Tahti on suhteessa vielä nopeampaa kuin eläin- ja kasvilajien kato: useita kymmeniä kieliä kuolee joka vuosi - niistä useimmat alkuperäiskansojen puhumia. Kielten viimeisten käyttäjien mukana häviää olennainen osa kansojen kulttuurista. Kansojen olemassaolosta voi tämän jälkeen tuskin enää puhua.
Ehkä siis on parannettava alkuperäiskansadirektiivejä ja sijoitettava niihin toinenkin miljoona. Vai auttaako tämäkään? Kenties sivistyneessä elämässämme on jotain niin brutaalia, etteivät pikkuparannukset auta. Tähän viittasivat monet puheenvuorot helmikuun Alkuperäiskansat ja öljy -tapahtumissa. Sivilisaatiomme elinneste on öljy, ja sen jäljellä olevat esiintymät sattuvat usein olemaan jäljellä olevien alkuperäiskansojen maiden alla. Monet näistä eurokulttuuria paljon vanhemmat ajattelun- ja elämisenjärjestelmät ovat tunteneet öljyn, mutta ymmärtäneet tämän "maan veren" käytön olevan vaarallista. Insinöörien öljyn korvikkeeksi kuvitteleman atomisähkön raaka-ainekin löytyy useimmiten alkuperäiskansojen mailta: "ikiamerikkalaisten" tappavaksi kiveksi kutsuma uraani.
Voi olla, että meidän on valittava alkuperäiskansojen säilymisen ja nykyisen yhteiskuntajärjestyksen säilymisen välillä. Mutta jos näin on, eihän alkuperäiskansoilla ole mitään toivoa! Eihän sivistynyt maailma luovu nykyisen hyvinvoinnin tuottaneesta teollisuusjärjestelmästä? Ei varmasti luovukaan niin kauan kuin se pystyy uskottelemaan itselleen edistyneensä raakalaisuudesta sivistykseen ja elävänsä nyt jatkuvasti kehittyvässä hyvinvoinnissa. Mutta kun epäusko valtaa alaa, muutosvoimat voivat saada tilaa. Kuka haluaisi elää yhteiskunnassa, joka tekee jäsenistään verenimijöitä, kansanmurhaajia ja raiskaajia? Ja joka kaiken lisäksi tuottaa aineellista rikkautta vain pienelle eliitille mutta vie hyvän elämän mahdollisuudet lähes kaikilta nykyisin eläviltä ja kaiken elämän mahdollisuudet tulevaisuudessa elämään aiotuilta?
Palautetta kirjoittajalle voi lähettää osoitteeseen etunimi(at)sukunimi.info
Kirjoituksen udelleen julkaiseminen on toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.
Takaisin Olli Tammilehdon kotisivun alkuun