Rokoterikollisen tunnustus

Tunnustan syyllisyyteni: en ole ottanut koronarokotetta enkä aio sitä ottaa. Kaiken lisäksi olen julkisesti kehottanut ihmisiä olemaan ottamatta rokotetta. Helsingin yliopiston uskontofilosofian professorin Sami Pihlströmin mukaan minua pitäisi rangaista näistä synneistä, ja sananvapauttani pitäisi kaventaa entisestään1. Olen kuitenkin lukenut viimeisten puolentoista vuoden aikana valtavan määrän rokotemyönteistä ja ‑kielteistä kirjallisuutta, ja tullut siihen tulokseen, että rokotteisiin kriittisesti suhtautuvat tutkijat ja lääkärit ovat oikeassa. Koska pidän rokotteita vaarallisina ja tehottomina, koen, että minun eettinen velvollisuuteni on kertoa näkemyksistäni muille. Se, että joku etiikkaan perehtynyt ihminen vaatii rangaistusta eettisestä valinnastani, tuntuu kieltämättä varsin merkilliseltä.

Kun olen vuosikymmeniä toiminut ympäristöliikkeessä, olen usein samalla tavalla päätynyt valtavirrasta poikkeavaan näkemykseen. Tämä on varmasti tuntunut monesta ihmisestä sietämättömältä tai jopa vaaralliselta, mutta kukaan ei ole vaatinut minulle rangaistusta. Tosin Imatran Voiman tutkimusjohtaja Lasse Nevanlinna leimasi minut aikoinaan ”pimeyden voimien edustajaksi”.

Pihlströmin tapa argumentoida johtaa moniin kummallisuuksiin. Ajatellaan vaikka DDT:tä, jota aikoinaan pidettiin varsinaisena terveystuotteena, koska sillä tapettiin kaikenlaisia syöpäläisiä. Olisiko siis Rachel Carsonia pitänyt rangaista ja hänen ”Äänetön kevät” -kirjansa kieltää, koska se oli selvä ”hyökkäys järjestäytynyttä yhteiskuntaa vastaan”?

Tieteen filosofiaan perehtynyt Pihlström tuntuu unohtaneen, että tiede ei ole mikään staattinen rakennelma. Tieteeseen kuuluu olennaisena osana kiistely ja erilaisten kantojen vapaa esittäminen. Ainoastaan hyväksymällä näkemysten moninaisuuden, tiede voi edistyä. Koronarokotteista on karttunut runsaasti kokemuksia ja tutkimustuloksia kuluneen vuoden aikana, ja yhä useampi tutkija suhtautuu niihin kielteisesti. Heihin kuuluu esimerkiksi rokotteissa käytetyn mRNA-teknologian keksinyt virologi Robert Malone.

Surukseni huomaan, että aikoinaan luennoimastani ympäristöfilosofian kurssista ei entiselle oppilaalleni ole jäänyt paljonkaan käteen. Puhuin nimittäin silloin tieteen poliittisuudesta. Yhtiöiden ja valtioiden intressit voivat vääristää pahasti tiedettä ja valtavirraksi voi muodostua jokin aivan muu kuin se, mikä olisi syntynyt ”parhaimman argumentin pakottomasta pakosta”. Erityisen tärkeää on pitää tämä asia mielessä lääketieteen kohdalla, jota lääke- ja rokoteyhtiöt jatkuvasti piirittävät. Maailman arvostetuimman lääketieteellisen journaalin Lancetin päätoimittaja Richard Horton totesi vuonna 2004: ”Tiedelehdistä on tullut lääketeollisuudelle työtä tekeviä tiedon pesijöitä.”2

Olli Tammilehto

PS. Tämä kirjoitus on julkaistu myös kommenttina etiikka.fi-sivustolla.

1Sami Pihlström: ”Rokottamisen ja rokottamattomuuden etiikasta”, Etiikka.fi, 23.9.2021, https://etiikka.fi/rokottamisen-ja-rokottamattomuuden-etiikasta/.

2Richard Smith: ”Medical Journals Are an Extension of the Marketing Arm of Pharmaceutical Companies”, PLOS Medicine 2, nro 5 (17.5.2005): e138, doi:10.1371/journal.pmed.0020138.

Kategoria(t): Demokratia, Korona, Teknologia, Tiede, Ympäristö. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

7 Responses to Rokoterikollisen tunnustus

  1. Jussi Pistol sanoo:

    Ei ole vuottakaan äitini kuolemasta.
    Äiti oli muistisairauden takia hoitokodeissa.
    Kuitenkin fyysiseti hyvässä kunnossa, minulle, ainoalle lapselle ei ilmoitettu että äitini tullaan pistämään tuolla geenipiikillä, tuli soitto jossa kerrottiin että äitini oli äkisti sairastunut kovaan keuhkokuumeeseen eikä mennyt tuosta edes 2 vuorokautta kun äitini kuoli.
    Selvisi että hoitokodissa oli äitin pistetty vuorokausi ennen keuhkokuumetta.
    Lääkäri pesi kätensä, ei ollut muka geenistoksella osaa eikä arpaa kuolemassa, sokeakin näki piikin ja kuoleman yhteyden,mutta ei ole eikä tul minulle oikeutta tässä maassa. Tätä maata vartenko meidän suvut on sodissa olleet, tämän maan pelastivat ja nyt ollaan pahimmassa helvetissä mitä ei voi edes kuvitella, irlannissa jopa hallitus julisti sodan rokottamattomia kohtaan, aletaanko meitä kohta ampumaan, sekään ei enää ihmetyttäisi.

  2. Millä perustelun DDT:n ja koronarokotteen rinnastamisen?

    Onko koronarokote todettu yhtä vaaralliseksi kuin DDT?

    Voitko referoida tieteellisiä tutkimuksia, joissa kerrotaan koronarokotteen vakavasta vaarallisuudesta.

    • Olli Tammilehto sanoo:

      En vertaa kirjoituksessani DDT:n ja koronarokotteiden vaarallisuutta. Pointtini on tuoda esiin se ilmeinen tosiasia, että vallitsevan käsityksen haastajat voivat usein – vaikkakaan ei aina – osoittautua olleen oikeassa. Siksi on monin tavoin vaarallista sanktioida tai jopa kieltää toisinajattelu. Ja toisinajattelusta seuraa lähes aina myös toisin toimintaa.

      Vaikken halua verrata DDT:n ja rokotteiden vaarallisuutta, olen kuitenkin sitä mieltä, että nämä koronarokotteet ovat vaarallisia ja aiheuttavan muihin rokotteisiin verrattuna poikkeuksellisen paljon kuolemantapauksia. Perusteita tälle esimerkiksi seuraavassa muistiossa:

      https://tammilehto.info/haittavaikutukset.pdf

  3. Helena Ylönen sanoo:

    Mikä tai mitkä tutkimukset osoittaa, että rokotettu saa sairauden lievempänä. Miten sen pystyy osoittamaan, kun muuttujia on niin paljon. Eli tilastot osoittaa, että koronaan kuolevat ovat edelleen ikäryhmää 80+ ja perussairaudet. Näin oli myös ennen rokotuksia. Muuttujia on mm. altistuksen voimakkuus, rokotettujen kuuliaisuus ja siten varovaisuus (edelleen maskit ja turvavälit), Wuhanilaisen muunnos (esim delta, onko lievempi vai vakavampi), viruksen luonnollinen vaihtelu ja kulku. Kun katsoo tehohoidossa olevia ja sitten koronaan kuolleita, niin kuolinluvut näyttäisivät tulevan tehohoidon ulkopuolelta suureksi osaksi (eli siten hoitolaitoksista jne.), missä korona ennen rokotuksiakin vei porukkaa (kuten myös muut virukset ovat aina tehneet). Tänä syksynähän on koronaan kuollut tilastojen mukaan Suomessakin enemmän kuin viime syksynä vastaavaan aikaan (ei selity rajotuksilla). Eli kuolema ei olekaan vakava haitta! Nythän selitys on se, että hauraat kuolevat muutenkin, mutta se ei ollut selityksenä ennen rokotuksia. Teholla ( tai sairaalassa) varmaan onkin nyt nuorempia, kun he myöskin altistuvat enemmän (ja voimakkaammin) ja onko meillä yhä niitä supertartuttajia (joista puhuttiin 2020) ja keitä ne ovat? Siis mitenhän on saatu kaikki muuttujat ja viruksen aallot ja aikajana otettua huomioon tutkimuksessa, joka näyttää toteen, että rokotetulla tauti on lievempi (kun se on ollut pääosin lievä ennen rokotuksiakin muilla kuin riskiryhmillä)?

  4. Pekka Kallinen sanoo:

    Olen osakkeenomistaja, myös jossain lääkealan yrityksessä.
    Pörssiyhtiöiden tärkein tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa, tämä koskee tietysti myös lääkeyhtiöitä. Yleensä johtajat sitoutetaan työnantajiinsa osakepalkkioilla.
    Kuvitellaan että lääkeyhtiö keksii lääkkeen joka parantaa vaikkapa koronan yhdellä pillerillä. Onko se pörssiyhtiölle kannattavaa?
    Vai onko kannattavampaa laittaa myyntiin lääke joka ei paranna tautia vaan takaa jatkuvan tulovirran?
    Absoluuttisen parasta olisi olematon tauti johon myytäisiin jatkuvasti lääkettä, tulovirta olisi taattu ja tietysti johtajien osakkeiden arvo.

    Tällä ei ole mitään tekemistä minkään kanssa, tuli vaan mieleen…

  5. Maija P. sanoo:

    Loistavaa kritiikkiä, ihmiset eivät jostain syystä näytä käyttävään aivojaan ainakaan ajattelemiseen. Sehän ehkä vaatisi ponnistusta, joka myötävirtaan kelluville kuolleille kaloille näyttää olevan ylivoimaista, Suomessa tosin keskustelukulttuuri ei liene koskaan kukoistanut erityisemmin, jokainen paasaa omaa puheenvuoroaan toisen päälle, eikä esim. tv:n vaali-ym.puheissa koskaan päästä iskulauseita pidemmälle annetuissa aikarajoissa. Taustoihin ei päästä. Ihmekös tuo, jos vaali-&rokotuskarja on johdateltavissa mihin tahansa. Tulevaisuus kauhistaa tällä menolla. Vestigia terrent.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *