Ydintuhologiikan vangit

Sodat ovat aina hirvittäviä rikoksia. Näiden joukkomurhien laajenemismahdollisuuksilla ei ole mitään rajaa. Väärät reaktiot sotiin voivat pahentaa niitä ratkaisevasti ja moninkertaistaa uhrien lukumäärän. Siksi on olennaista ymmärtää Ukrainan sodan taustaa.

Sekä Venäjä että Yhdysvallat pitävät hallussaan ”tuomiopäiväkonetta”: Jos ilmatilaa ja lähiavaruutta tarkkaileva järjestelmä toteaa lentävän objektin, jonka uskotaan olevan ydinohjus, vastaydinhyökkäys käynnistetään, ennen kuin objekti ehtii maaliinsa. Tällainen järjestelmä on luotu, koska suuri osa ydinohjuksista on tähdätty vastapuolen ydinasetukikohtiin tarkoituksena tehdä vastahyökkäys mahdottomaksi. Aikaa havainnosta laukaisuun ei ole kuin joitakin minuutteja. Siksi ohjusten lähettäminen on osittain automatisoitu. Ihmiskunnan tuhoamisoikeuksia on lisäksi annettu presidenttien lisäksi useille ydinasejoukkoja johtaville upseereille, sillä ylin johto voi olla ratkaisevalla hetkellä estynyt tai peräti kuollut. Koska lentävää objektia koskeva havainto ja sen tulkinta voivat olla vääriä, vahingossa syttyvä ydinsota on täysin mahdollinen. Sitä todistavat myös useat tietoon tulleet tilanteet, joissa väärä hälytys oli vähällä käynnistää tuomiopäiväkoneet.1

Tällaiset hirvittävät, kaikkien kansojen murhaamiseen kykenevät koneet pitäisi ilman muuta purkaa. Itse asiassa jo puolen vuosisadan ajan vuonna 1970 voimaan astunut ydinsulkusopimus on velvoittanut ydinasevaltoja ydinaseriisuntaan. Kansainvälisen oikeuden mukaan ydinaseet ovat tällä hetkellä laittomia, sillä tammikuussa 2021 tuli voimaan YK:n ydinaseet kieltävä sopimus.

Valitettavasti suurvallat ovat niin mielipuolisia yhteiskuntajärjestelmiä, etteivät ole ryhtyneet tuhoamaan tuomiopäiväkoneitaan vaan päinvastoin kehittävät niitä yhä täydellisimmiksi. Siksi ihmiskunnan eloonjäämisen kannalta on erittäin tärkeää pitää Venäjän ja Yhdysvaltain ydinaseet mahdollisimman kaukana toisistaan, jotta reagointiaika on mahdollisimman pitkä ja vahingossa syttyvän ydinsodan todennäköisyys mahdollisimman pieni.

Tästä syystä oli äärimmäisen vastuutonta, että Neuvostoliitto alkoi vuonna 1962 rakentaa ydinohjustukikohtaa Kuubaan ja että Kuuba hyväksyi tällaisen tuhohankkeen. Kuubasta Floridaan on matkaa vain 150 kilometriä. Ydinsodan syttyminen oli hyvin lähellä, mutta onneksi Kennedyn ja Hruštšovin neuvottelut johtivat siihen, että Neuvostoliitto vei ydinohjukset pois Kuubasta ja USA vastavuoroisesti Turkista.

Samasta syystä on Ukrainan ollut erittäin vastuutonta pyrkiä USA:n johtamaan ydinaseliittoon ja Nato-maiden kieltäytyä torjumasta tätä mahdollisuutta. Vastuutonta on myös ollut se, että Ukraina on viime vuonna ja myös tämän vuoden alussa ilmoittanut haluavansa omia ydinaseita2. Näiden suunnitelmien toteutuessa, Venäjä virittäisi tuomiopäiväkoneensa entistä herkemmäksi ja meidät kaikki tappavan ydinsodan todennäköisyys kasvaisi.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan kahden tuomiopäiväkoneblokin välit ovat kiristyneet äärimmilleen, ja ydinsotaan johtava kierre on mahdollinen. Koska välien kiristyminen oli etukäteen tiedossa, Venäjän invaasio on vielä pahempi kuin hyökkäyssota sinänsä.

Mutta tuomittavaa on myös kaikki sodan ympärillä tapahtuva toiminta joka edistää ydintuhokierrettä. Media on lukemattomien kirjoittajien ja haastateltavien avustuksella luomassa sodasta naivin mustavalkoista kuvaa. Todellisuudessa kaikissa sodissa molemmat osapuolet syyllistyvät ihmisoikeusrikkomuksiin. Putinista ollaan tekemässä itse paholaista, vaikka samaan hyökkäyssotarikokseen syyllistyneitä länsimaiden johtajia on pilvin pimein. Tosin Irakissa, Afganistanissa, Libyassa, Jemenissä ja muissa hyökkäyskohteissa ihmisten ihonväri on ollut hivenen tummempi kuin Ukrainassa eivätkä he ole olleet eurooppalaisia, mutta näiden seikkojen ei pitäisi tehdä rikoksista yhtään vähäisempiä.

Sodassa kaikki välineellistetään vihollisen heikentämiseen – niin myös tiedotus. Jo muinaiset kreikkalaiset tiesivät, että ”sodassa ensimmäinen uhri on totuus”. Ei ole järkevää niellä yhden osapuolen sotapropagandaa karvoineen päivineen. Infopommien luomassa sumussa totuuden lähestyminen edellyttää monen eri tahon tiedotuksen seuraamista. Tätä yritetään kuitenkin vaikeuttaa sekä Venäjällä että ”lännessä”. Vastapuolen medioiden toimintaa kielletään ja Venäjä- tai Ukraina-mielisiksi leimattuja kannanottoja paheksutaan. Tšekissä valtion pääsyyttäjä on mennyt niin pitkälle, että uhkaa vankeusrangaistuksella niitä ihmisiä, joiden näkemys on tulkittavissa hyökkäyksen hyväksymiseksi tai Venäjän johtajien kehumiseksi. Samanlaista toisinajattelun rankaisemista on esitetty myös Slovakiassa ja Latviassa.3 Venäjällä toimittajat, jotka levittävät ”väärää” tietoa sodasta, voivat saada pitkiä vankeustuomioita.

Mustavalkoisen harhakuvan ja polarisaation ruokkiminen on omiaan vaikeuttamaan niiden kahden keinon käyttöä, joilla ydinsotaan johtava kierre voitaisiin katkaista: neuvotteluja ja rauhanliikkeen voimistumista. Paholaisen kanssa on vaikea neuvotella, ja sitä yrittävä leimataan helposti pimeyden ruhtinaan myötäilijäksi. Toisaalta median täyttävä sotapropaganda tekee tilanteen ja rauhan mahdollisuuksien realistisen arvioinnin vaikeaksi.

Hyökkäävän maan rauhanliike voi pysäyttää sodan, kuten nähtiin Vietnamin sodan kohdalla 1970-luvulla. Länsimaiden politiikka kuitenkin yhdentää Venäjää ja siksi heikentää opposition mahdollisuuksia. Sanktioiden aikaansaamat talousvaikeudet hankaloittavat ennen kaikkea väestön köyhän enemmistön elämää. Tämä tapahtuu ennen kuin sodan suoraan aiheuttamat talousrasitukset ja ruumisvirrat ovat alkaneet vaikuttaa kovimmillaan. Niinpä monen Ilja Ivanovitšin ja Alisa Aleksejevnan on helppo uskoa että hekin ovat lännen vihollisia.

Voimakkaan sodanvastaisen liikkeen syntymistä vaikeuttaa myös se, että Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ihmiset ja organisaatiot osoittavat hyveellisyyttään katkaisemalla kaiken yhteistyön venäläisten kanssa: esimerkiksi ystävyyskaupunkitoiminta lakkautetaan, venäläiset vammaisetkaan eivät saa osallistua kansainvälisiin otteluihin, ja ulkomaisiin kilpailuihin ei hyväksytä edes venäläisiä kissoja. Jotkut tšekkiravintolat ja ‑kaupat ovat panneet ovelleen kyltin, jossa kerrotaan, etteivät ne palvele venäläisiä ja valkovenäläisiä4. Yhteistyö halutaan katkaista jopa kuolleiden venäläisten kanssa: Milanon yliopisto peruutti Dostojevskia käsittelevän kurssinsa, joka tosin palautettiin monien protestien jälkeen5. Myös tulevaa yhteistyötä halutaan vaikeuttaa: ainakin kaksi brittikoulua on lopettanut venäjänkielen opetuksen6.

Ukrainan sota on saanut monet suomalaiset uskomaan, että Venäjä hyökkää seuraavaksi Suomeen. Se ei ole kuitenkaan todennäköistä varsinkaan, jos jatketaan perinteistä rauhanomaiset rinnakkaiselon politiikkaa, jolla pärjättiin Venäjää pahemman suurvallan Neuvostoliiton kyljessä. Itse asiassa lukuisat asiantuntijat ovat jo vuosia esittäneet Suomen liittoutumattomuuspolitiikkaa hyvänä mallina Ukrainalle7.

Hyökkäyspelko on kuitenkin johtanut siihen, että lukuisat ihmiset ovat pyörtäneet Nato-kantansa ja alkaneet kannattaa ydinaseblokkiin liittymistä. Toisin sanoen he haluavat luoda Suomeen sellaisen tilanteen, jonka luominen Ukrainassa oli yksi keskeinen syy Venäjän hyökkäykseen. Sotatiedotuksen luomassa sumussa ja pelossa voi käydä niin, että järki ei kulje.

Joku saattaa ehkä ajatella, että Natoon liittyminen voisi tapahtua salamavauhtia niin, että Venäjä ei ehdi reagoida. Pikaliittyminen tuskin on mahdollista, mutta olisiko Suomi turvassa Naton sylissä?

Kukaan ulkopuolinen ei voi olla varma siitä, missä USA:n Nato-maihin sijoitetut ydinaseet kulloinkin ovat. Monissa asejärjestelmissä voidaan käyttää sekä tavallisia että ydinkärkiä tai ne voidaan nopeasti muuntaa ydintuhokelpoisiksi. Niinpä Suomen asekeskittymistä tulisi Venäjän ydinohjusten maaleja. Venäjän tuomiopäiväkoneen tutkat tarkkailisivat herkeämättä itärajamme jokaista 1340 kilometriä. Kaikki rajalle tai rajan läheisyydessä lentävät esineet olisivat vaaranmerkkejä, jotka voisivat laukaista Suomen natoistumisen takia entistä herkemmäksi viritetyn tuomiopäiväkoneen. Vahingossa syttyvän ydinsodan todennäköisyys kasvaisi merkittävästi. Tällaistako turvallisuutta suomalaiset haluavat?

Olli Tammilehto


PS. Tätökin kirjoitusta lähettelin moneen sanoma- ja aikakauslehteen. Eivät suostuneet julkaisemaan. Vaikka tuomitsen sodan, näkemykseni ovat ilmeisesti liian kaukana virallisesta narratiivista.



1Daniel Ellsberg: The Doomsday Machine: Confessions of a Nuclear War Planner (London: Bloomsbury, 2018); Olli Tammilehto: ”Kaikkien kansojen murhaajat kulkevat liipaisin herkässä”, Voima, 27.2.2019, https://voima.fi/artikkeli/2019/kaikkien-kansojen-murhaajat-kulkevat-liipaisin-herkassa/; Eric Schlosser: Command and Control, Nuclear Weapons, the Damascus Accident, and the Illusion of Safety (New York: Penguin, 2013).

7Ks. esim. Richard Sakwa: Frontline Ukraine, Crisis in the Borderlands (I. B. Tauris, London, 2015).


Suomessa vapaiden kirjoittajien on yhä vaikeampaa saada toimeentuloa työstään – varsinkin jos kyseenalaistaa vallitsevaa koronakertomusta. Toivon siksi, että te, lukijani, tukisitte suoraan rahallisesti työtäni. Ulkomailla on paljon nettipalveluja, joiden kautta minun kaltaiseni kirjoittajat keräävät tukea. Kuitenkin Suomessa yksityinen rahankeräys on laitonta. Siksi tuen antamisen täytyy tapahtua ostamisen muodossa. Linkki tukikauppaani: https://tammilehto.info/tuki/index.php

Kategoria(t): Maailmanjärjestelmä, Media, Sodat. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

19 Responses to Ydintuhologiikan vangit

  1. Anneli Jussila sanoo:

    Erinomainen kirjoitus, kiitos!
    Median vallannut sotamania ja itsesensuuri osoittaa hämmästyttävää kriittisen ajattelun puutetta Suomessa ja lännessä.

    T. Anneli

  2. Erja Rein sanoo:

    Ihanaa että jaksat tarjota juttuja. Kyllä on niin että vaikka eduskunta aikoo kevään mittaan käydä keskustelua Natoon liittymisestä ,Niin olisi hauska olla kärpäsenä mukana ja huomata että etukäteen on kanta päätetty. Onneksi meillä on sodan jälkeen ollut yksi puolustusministeri YRJÖ KALLINEN, jonka ajatukset pitäisi nyt haarukoida jatarkasti.🤯.

  3. Olavi Koskela sanoo:

    Näyt kovasti luottavan siihen, että Putin toimii rationaalisen valtionpäämiehen tavalla. Näinhän enemmistö suomalaisia myös luotti, Ukrainan sodan alkuun asti. Sotarikoksina pidettävä hyökkäys ja siviilien tarkoitushakuinen surmaaminen vain jonkin kuvitteellisen isovenäläisen suuruuden palauttamiseksi eivät juurikaan tue käsitystä rationaalisesta ajattelusta nykymaailmassa. Koko ideologia, jonka mukaan itsenäisten suvereenien valtioiden ja kansojen tulisi alistua venäläisten tahtoon – sata vuotta sitten tehtyjen, heidän mukaansa virheellisten ratkaisujen takia – ei mitenkään mahdu nykyajan eurooppalaiseen geopoliittiseen doktriiniin. Putinia pidetään jotenkin arvaamattomana, mutta kyllä hän on näissä isovenäläisissä pyrkimyksissään varsin johdonmukainen: alistu tai itket ja alistut. Kuinka helvetin monta vuotta Suomikin pyrki omasta puolestaan pitämään yllä rauhanomaisia naapuruus- ja hyviä kauppasuhteita itään. Tässä kiitos: odotetaan vain, milloin panssarit alkavat työntyä rajan yli. Onko siis mikään ihme, että suomalaiset kääntyvät turvautumaan siihen ainoaan tahoon, joka voi jotain turvaa tarjota.

    • Olli Tammilehto sanoo:

      Putinin rationaalisuudesta tai irrationaalisuudesta en sano mitään. Kysymys on vain siitä, että Yhdysvalloilla ja Venäjällä on molemmilla tuomiopäiväkoneet, joiden laukeavat aivan Putinista tai Bidenistä riippumatta sitä todennäköisemmin, mitä lähempänä ne ovat toisiaan. Siksi meidän ja kaikkien maailman ihmisten turvallisuuden kannalta on olennaista, että Venäjän ja Yhdysvaltain ympäristössä on ydinaseettomia vyöhykkeittä. Turvallisuus ydinaseiden aikakaudella on jotain aivan muuta kuin aiemmin. Valitettavasti kaikki eivät ole ymmärtäneet tätä. Albert Einsteinin totesi vuonna 1945: ”Atomivoiman vapauttaminen on muuttanut kaiken paitsi meidän ajattelutapaamme.”

  4. Hyvä, kun kirjoitit. Laitoin sen jakoon antisosiaaliseen mediaan, se on milestäni parempi ninitys kuin ilman anti-etulittettä.

    Jos laittaisit jutun uudestaan eri paikkoin siten, että jakaisit vain tuon jutun alun ydintuhohulluudesta? Ehkä joku voisi sen julkaista? Esimerkiksi KU.

    Nyt jutussa on monia mielenkiintoisia ja tärkeitä juttuja. Mutta joihinkin niihin saattaa kaatua julkaiseminen.

  5. Pienenä jatkona edelliseen postaukseen. Jaoin FB:n ”Maatalous” nimisessä ryhmässä yhteenvedon tiedemiesten raportista maaperän köyhtymisestä. Yksi vastaus oli: kirjoittaja on ilmeisesti venäläismielinen ja asuu Kalliossa.

  6. Oiva Björkbacka sanoo:

    Erittäin tärkeintä huomioita maailman geopoliittisen tilanteen tajuamisen kannalta. Kun lehdet eivät julkaise ja Ylen uutistoimitus pimittää kaikki USA/Naton kannalta kielteiset ja ajatuksi herättävien aineistojen julkaisut, niin yritetään someverkostojen kautta levittää tietoa ihmisten pohdittavaksi ja Natokiihkon hillitsemiseksi.

  7. Vote Kumpula sanoo:

    Olemmeko jo täysin yksisilmäisiä median uskomuksissa? Piiitkäaikaisena luottamusmiehenä opin ainakin sen, että on kuunneltava aidosti toista ja jokaista asian osapuolta! Nato ei ole saanut edes tätä Ukrainan valtion ja ukrainalaisten tuhoamista päättymään edes hetkeksi – kuinka se voisi suojella meitäkään? En ole asiastanpäättävä, mutta olemmeko demokraattisessa maassa ja mitä oikeita perusteita on herra Orpolla esittää?

  8. Vesa Paatero sanoo:

    Kiitos! ”Sodat ovat aina hirvittäviä rikoksia” on mielestäni hyvä luonnehdinta sisäistettäväksi. Ukrainan ydinasetoiveista nostaisin esiin sen, että vanhemmassa Al-Jazeeran artikkelissa ydinaseet esitettiin ”jos ei päästä NATOon”-vaihtoehtona, ja sellaisessa asetelmassa mittasuhteiltaan kohtuullinen ydinasearsenaali ei muodostaisi tai olisi osa ”tuomiopäiväkonetta” sanan globaalissa merkityksessä, mutta kuitenkin hillitsisi oleellisesti intoa nyt nähdyn kaltaiseen suurimittaiseen hyökkäykseen.

    Sellaisen asian soisin yleisesti tiedostettavan, että tuomiopäiväkoneita alkaa olla kahden sijasta kolme: Kiinalla on merkittävät ydinasevoimat, luultavasti suuremmat kuin lännessä yleensä esitetään. Viime vuonna julkaistiin satelliittikuviin (mahd. muuhunkin) perustuvia epäilyksiä n. 300 uuden ohjussiilon rakentamisesta erämaa-alueille (https://thehill.com/policy/defense/579563-china-appears-to-make-significant-progress-in-building-missile).

    Kun ydinasepooleja onkin kolme, asetelma on pelillisesti aiempaa moniulotteisempi: Yksi niistä voisi periaatteessa pyrkiä voittajaksi harhauttamalla kaksi muuta tuhoamaan toisensa… :-/

  9. Jaakko Ylitalo sanoo:

    Olli Tammilehto kirjoittaa oikein. Sotaliittoihin kuulumaton ydinaseeton Ukraina on oikea ratkaisu. Nyt näyttää, että Zelenski on sen hyväksymässä – neuvottelut ovat käynnistymässä Turkissa. Paljon piti ukrainalaisten tuosta viisaudesta maksaa.

  10. Nea sanoo:

    Erittäin hyvä kirjoitus!

  11. ERKKI RANTAMÄKI sanoo:

    Niin synkkä kuin koko sotatilanne onkin on siinä Suomen kannalta yksi ”valoisakin” puoli! Nyt ei Pyhäjoen Hanhikivelle tule ainakaan Rosatomin Ydinvoimalaa! Kyseinen ”ydinlaitos” on herättänyt aivan aiheellista pelkoa etenkin pohjois-Ruotsissa. Vaasassa ilmestyvä ruotsinkielinen sanomalehti ”Vasabladet” on kirjoittanut pohjoisruotsalaisten ydinvoimalavastaisesta kansalaisliikkeestä mutta suomenkieliset tiedotusvälineet ovat olleet asiasta hiirenhiljaa!

  12. Petteri Sahinjoki sanoo:

    Varmaankin taas pitää piiloutua pulpetin alle? Muistattehan ”Duck and Cover” –> https://odysee.com/@FlatFact:1/atom-bomb-just-duck-and-cover:a

    https://www.mojvideo.com/video-the-nuclear-atom-fraud-as-sold-to-us-by-hollywood-in-the-1950-s/298395db3298769b69bc

    Laskeuma ja ydinsäteilyn tieltä evakuoinnit ovat landclear (suomeksi maanryösto). Esim. Tšernobylin ympäristö ja Pripjatin silloinen moderni kaupunki ryöstettiin välittömästi kaikesta arvokkaasta heti 90-luvulla (jopa ovien messinkiset kahvat vietiin), heti kun asukkaat saatiin evakuoitua. Ei siellä mikään säteillyt.

    Minä en usko hetkeäkään atomipommin toimintaan. Olen asiaan tutustunut perinpohjaisesti työni kautta. Huijaus se on.

    • Olli Tammilehto sanoo:

      Useimmat Tshernobylin uhreista eivät kuolleet heti. He menehtyivät vasta myöhemmin syöpään tai muuhun säteilyn aiheuttamaan sairauteen. Katso tarkemmin:
      http://www.tammilehto.info/tshernobyl-jatkuu13.php

      Tästä syystä Pripjatin ryöstäminen oli täysin mahdollista ilman, että ryöstäjät olisivat heti huomanneet itsessään säteilyn vaikutuksia.

  13. Petteri Sahinjoki sanoo:

    Kun atomipommeja viimeiksi väitettiin sodassa käytetyn 1945 ei tiedetty tästä ; https://www.radioactivity.eu.com/site/pages/Slow_Neutrons.htm

    Yhdessäkään atomipommissa ei siis ollut tätä hidateainetta (moderator) neutroneille.
    Silti muka ydinpommeja – tällaista satua on atomipommiteoria. Täyttä valhetta alusta loppuun.

    • Olli Tammilehto sanoo:

      Kuten tuossa linkkaamassasi artikkelissa todetaan, neutronien hidastamista tarvitaan, jotta saadaan ydinreaktio toimimaan luonnonuraanissa tai vain vähän rikastetussa/väkevöidyssä uraanissa, joita käytetään ydinvoimaloissa. Ydinaseissa sen sijaan käytetään plutoniumia tai korkealle väkevöityä uraania. Niissä hidasteainetta ei tarvita.

  14. Petteri Sahinjoki sanoo:

    Käsittääkseni – selvisi kun perehdyin tähän teknologiaan kunnolla – ydinaseita ei ole olemassa; Hiroshiman ja Nagasakin ”atomipommitkin” olivat voimakkaita palopommeja, napalmia, kuten tuhosta otetut valokuvatkin osoittavat [esim. rakennuksia ja puunrunkoja jäi keskelle osuma-alueita pystyyn, mikä ei atomipommin kyseessä ollen olisi ollut mahdollista]; jos ydinaseita olisi olemassa, niitä olisi vuorenvarmasti jo käytetty monta kertaa – ei perkele jättäisi niitä käyttämättä!).

    • Olli Tammilehto sanoo:

      Hiroshiman hirveitä terveys- ym. vaikutuksia ei voi mitenkään selittää tavallisista pommeista johtuviksi varsinkin, kun pommeja oli vain yksi. Samoin sitä hävitystä, jonka lukemattomat ydinkokeet ovat aiheuttaneet ympäri maailmaa.

      Hiroshiman ja Nagasakin jälkeen oli tosiaan todennäköistä, että ydinaseita olisi käytetty runsaasti sodankäyntiin. Me elämme kuitenkin epätodennäköisessä maailmassa. Hyvällä tuurilla ihmiskunta on selvinnyt tähän saakka.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.