Mikään mittausmenetelmä ei ole täydellinen: mittausvirhettä on mahdotonta saada nollaksi. Koronaviruksen testaukseen käytetty RT-PCR-testikin erehtyy joskus. Parhaimmillaan testi antaa virheellisen positiivisen tuloksen alle yhdelle prosentille testatuista. Tällä ei ole suurta merkitystä, jos oikeita viruksen kantajia on paljon. Kuitenkin jos virus on harvinainen, virhe aiheuttaa suuren ongelman.
Britannian hallituksen asiantuntijoiden mukaan testin spesifisyys eli virheellisten positiivisten tulosten osuus viruksesta vapaassa joukossa on 0,8-4 %1. THL kertoo, että jaksolla 7.9.-20.9. testattiin 153 134 ihmistä. Korona löydettiin 2763:sta näytteestä. Positiivisia tuloksia oli siis 0,54 %.2 Kun ottaa huomioon testiin virhemarginaalin tällaisiin tuloksiin voitaisiin päätyä, vaikka kellään ei olisi koronavirusta! Jos testi olisi ollut käytössä esimerkiksi vuonna 1990, silloinkin olisi voinut löytyä tätä luokkaa oleva määrä koronapositiivisia, vaikka yleisen käsityksen mukaan SARS-CoV-2:ta ei tuolloin ollut edes olemassa. Jos nykyisten, suhteellisen tarkkojen testien sijasta siirryttäisiin pikatesteihin, saataisiin vielä enemmän ”tapauksia”, koska näiden testien tarkkuus on huonompi.
Brittiläinen lääketieteen tutkija Clare Craig on yrittänyt määritellä kriteereitä, joiden perusteella voisi erottaa aidon epidemia ”testausepidemiasta”3. Yksi kriteereistä on ikäjakauma. Keväällä kun epidemia oli selvästi todellinen, suurin osa koronatapauksista oli yli 60-vuotiaita. Nyt tapaukset jakautuvat sekä Suomessa että muualla tasaisemmin eri ikäluokkiin, mikä viittaa mittausvirheen satunnaisesti synnyttämiin tapauksiin.
Toinen erottava tekijä on tapausten esiintyminen yhtä perhettä kohden. Aidossa epidemiassa yhden ihmisen koronapositiivisuuden pitäisi suurella todennäköisyydellä johtaa hänen perheensä muiden jäsenten infektoitumiseen. Satunnaisvirheen synnyttämät tapauksia taas olisi todennäköisesti vain yksi perhettä kohden. Britannian tilastolaitoksen arvion mukaan toukokuussa perheissä, joissa oli tapauksia, niitä oli keskimäärin 1,6. Kesäkuun alun jälkeen sen sijaan 95 % koronapositiivisista ihmisistä on ollut ainoa tapaus omassa perheessään. Suomesta en ole löytänyt vastaavia lukuja. Toisaalta perheiden ulkopuolisten tartuntaryppäiden esiintyminen näyttäisi viittaavan oikeaan epidemiaan.
Kolmas kriteeri liittyy kuolleisuuteen. Toisin kuin aidossa kulkutaudissa testausepidemiassa kuolleisuuden pitäisi asettua keskimääräisen kuoleman todennäköisyyden tasolle. Ja todellakin: koronakuolemat ovat laskeneet jyrkästi suhteessa tapausmäärään4. Tämä tosin voidaan selittää muillakin tavoin.
Neljäs tunnusmerkki aidossa epidemiassa on se, että niiden ihmisten osuus, joilla on tautiin liittyviä vasta-aineita, kasvaa: infektoituneiden määrä lisääntyy ja monien ihmisten elimistö selviytyy viruksesta kehittämällä sille vasta-aineita. Kuitenkin sekä Britanniassa että Suomessa5 verinäytteistä löytyvien koronavasta-aineiden määrä ei ole kasvanut viime kuukausina.
Craig esittää useita muitakin kriteereitä, joilla aito epidemia voitaisiin erottaa mittausepidemiasta, mutta valitettavasti tarvittavia tilasto- tai mittaustietoja ei ole tällä hetkellä käytettävissä. Kuitenkin olemassa olevat tiedot viittaavat siihen, että koronaepidemia voi Suomessa ja useissa Euroopan maissa olla käytännöllisesti katsoen jo ohi. Syyskuun alussa THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminenkin totesi, ettei Suomessa ole koronavirusepidemiaa6. Joka tapauksessa positiivisten tulosten osuuden asettuminen testivirheen rajoihin kertoo siitä, että todennäköisesti suurella osalla koronatapauksiksi leimatuista ihmisistä ei todellisuudessa ole ainakaan elävää7 virusta.
Olli Tammilehto
1Carl Mayers ja Kate Baker: ”Impact of False Positives and Negatives”, Scientific Advisory Group for Emergencies, Government Office for Science (London, 3.6.2020), https://www.gov.uk/government/publications/gos-impact-of-false-positives-and-negatives-3-june-2020.
2THL: ”COVID-19-epidemian hybridistrategian seuranta – tilannearvioraportti” (Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 23.9.2020), https://thl.fi/documents/533963/5860112/COVID-19-epidemian+hybridistrategian+seuranta+%E2%80%93+tilannearvioraportti+23.9.2020.pdf/dc17ce39-4d1f-1d7d-8da9-fb32267c7d61?t=1600929151983.
3Clare Craig: ”Waiting for Zero”, Logic In the Time of COVID, 7.9.2020, https://logicinthetimeofcovid.com/blog/; Clare Craig: ”Covid-19 and the False Positive Trap”, The Spectator, 16.9.2020, https://www.spectator.co.uk/article/covid-19-and-the-false-positive-trap.
4Ks. esim. Osmo Soininvaara: ”Jyrkästi laskeva tapauskuolleisuus”, Soininvaara, 11.8.2020, https://www.soininvaara.fi/2020/08/11/jyrkasti-laskeva-tapauskuolleisuus/.
5THL: ”Koronaepidemian väestöserologiatutkimuksen viikkoraportti”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 14.9.2020, https://www.thl.fi/roko/cov-vaestoserologia/sero_report_weekly.html.
6Toni Lehtinen: ”Suomessa ei ole tällä hetkellä koronavirusepidemiaa, sanoo THL:n Mika Salminen”, Helsingin Sanomat, 1.9.2020, https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006620594.html.
7Testi löytää myös kuolleita viruksia ja niiden palasia – ks. esim. Olli Tammilehto: ”Lähes kaikki positiiviset koronatestitulokset voivat olla vääriä”, 31.8.2020, http://www.tammilehto.info/blogi/2020/08/31/lahes-kaikki-positiiviset-koronatestitulokset-voivat-olla-vaaria/.
|
Suomessa vapaiden kirjoittajien on yhä vaikeampaa saada toimeentuloa työstään – varsinkin jos kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä ja kertomuksia. Toivon siksi, että te, lukijani, tukisitte suoraan rahallisesti työtäni. Ulkomailla on paljon nettipalveluja, joiden kautta minun kaltaiseni kirjoittajat keräävät tukea. Kuitenkin Suomessa yksityinen rahankeräys on laitonta. Siksi tuen antamisen täytyy tapahtua ostamisen muodossa. Linkki tukikauppaani: https://tammilehto.info/tuki/index.php |
Kiitos Olli! Näitä varmaankin saa jakaa somessa….
Toki näitä saa jakaa somesa. Hienoa, kun jaatte!