Koronaan eli SARS-CoV-2-virukseen kuolleet ovat olleet valtamedian vakiouutinen tammikuusta lähtien. Noin 280 000 virallisen koronakuolleen varjoon ovat jääneet ne noin 15 miljoonaa ihmistä, jotka ovat samaan aikaan menehtyneet eri puolilla maailmaa. Heistä ani harva on kuollut luonnollisesti: lukemattomat muut taudit, kaikenlaiset myrkyt, vaaralliset teknologiat, onnettomuudet ja sodat ovat tappaneet heidät. Vielä enemmän varjoon ovat jääneet ne kuolleet, jotka ovat menettäneet henkensä niiden maailmanhistoriassa ainutlaatuisten toimien seurauksena, joiden tarkoituksena on ollut vähentää koronakuolleisuutta.
Monissa maissa kuoli maalis-huhtikuussa tavallista enemmän ihmisiä – ei kuitenkaan esimerkiksi Suomessa, Norjassa tai Itävallassa. Helsingin Sanomat1 ja monet muut lehdet ovat viime aikoina kiinnittäneet huomiota tähän ilmiöön. Ylimääräisiä kuolleita oli enemmän kuin samaan aikaan rekisteröityjä koronakuolleita. Näiden lehtien johtopäätös on selvä: lähes kaikki ylimääräisetkin ovat kuolleet koronaan.
Liioittelevat tilastot
Tässä kuolleisuusselityksessä on kuitenkin monia ongelmia. Ensinnäkin koronakuolemien rekisteröinti on hyvin vapaamielistä, ja vaikuttaa siltä, että koronatilastoihin päätyy enemmin liian paljon kuin liian vähän kuolemia. Viruksen seurauksena kuolleiden lisäksi koronakuolleiden luvuissa ovat myös viruksen kanssa kuolleet. Toisin sanoen kaikki, joilta testillä on löydetty SARS-CoV-2, luokitellaan koronakuolleeksi, vaikka varsinainen kuolinsyy olisi jokin muu, esimerkiksi sydänkohtaus tai syöpä.2 Sitä paitsi ainakin Britanniassa ja Yhdysvalloissa tilastoissa on myös paljon kuolleita, joille ei ole tehty testiä mutta joilla hoitava lääkäri tai vanhainkodin hoitaja arvelee olleen koronan3.
Toisaalta testi ei aina kerro totuutta, vaan se antaa helposti vääriä positiivisia tuloksia: testin mukaan ihmisellä on virus vaikka todellisuudessa sitä ei ole tai se on jo kuollut4. Kaiken lisäksi huhtikuun alussa WHO muutti testisuosituksia niin, että koronapositiivisuuteen riittää se, että potilaasta otetusta näytteestä löytyy E-geeni, joka esiintyy myös tavallista nuhakuumetta aiheuttavissa koronaviruksissa. Aikaisemmin näytteestä piti löytyä myös vain SARS-CoV-2:ssa esiintyvä ORF1-geeni.5
Lisäksi koronan vaarallisuus on havaittu olevan paljon pienempi kuin aluksi uskottiin. WHO väitti vuoden alussa, että SARS-CoV-2 saaneista 2-4 % kuolisi6. Kuitenkin monissa Saksassa, Yhdysvalloissa ja muualla viime aikoina tehdyissä tutkimuksissa on havaittu sen tappavan 0,15-0,36 % eli suunnilleen saman verran altistuneista kuin ankara influenssa-aalto7. Yhden katsausartikkelin mukaan kuolleisuus olisi 0,49-1,01 %8. Toisen, vähän myöhemmin ilmestyneen katsauksen mukaan se olisi 0,02-0,40 %9 Alle 65-vuotiaita virus tappaa vielä ratkaisevasti vähemmän: riski kuolla on samaa luokkaa kuin päivittäisten autolla suoritettujen työmatkojen aiheuttama vaara10.
Näissä tutkimuksissa on käytetty virallisia koronakuolleisuustilastoja. Kun ottaa huomioon sen, että tilastot todennäköisesti liioittelevat kuolleisuutta, SARS-CoV-2:n tappokyky on vieläkin alhaisempi.
Pelko tappaa
Mutta onko mitään muuta, joka voisi selittää ylikuolleisuuden? Mitä muuta poikkeuksellista on tapahtunut maalis-huhtikuussa koronaviruksen leviämisen lisäksi? Itse asiassa toinenkin asia on levinnyt voimakkaasti – nimittäin viruspelko ja siihen liittyvä levottomuus. Tällä on suoriakin terveysvaikutuksia esimerkiksi siksi, että levottomuuden on havaittu lisäävän sydänkohtauksia ja muita vakavia sydäntauteja11. Merkittävämpää lienee kuitenkin se, että tartuntapelon takia sairaat ihmiset eivät ole hakeutuneet hoitoon ajoissa12. Esimerkiksi yhden kyselyn mukaan sydäntautipotilaat olivat huhtikuun alussa vähentyneet sairaaloissa 40-60 %13. Tällä kaikella on voinut olla huomattava kuolleisuutta lisäävä vaikutus myös Ruotsin kaltaisissa maissa, joissa koronan torjuntatoimet ovat olleet lieviä.
Erittäin poikkeuksellisia ja ihmisten elämää maalis-huhtikuussa mullistaneita ovat olleet myös toimenpiteet, joilla on uskottu vähennettävän koronavaaraa. Pelon lisäksi sairaalat ovat tyhjentyneet muista kuin koronapotilaista myös siksi, että viranomaiset ovat monissa maissa kehottaneet ihmisiä pysymään kotona ja leikkauksia ja hoitoja, jotka eivät ole aivan kiireellisiä, on lykätty14. Syöpähoidon asiantuntijan Karol Sikoran mukaan puolen vuoden hoitoon hakeutumattomuus ja syövän seurannan keskeytys johtaisi Britanniassa tulevina vuosina 50 000 ylimääräiseen syöpäkuolemaan15.
Kuolettava aresti
Monia negatiivisia vaikutuksia on ollut kotiarestilla, johon huhtikuun alussa oli määrätty noin puolet maailman ihmisistä16. Aresti on vähentänyt terveydelle tärkeää liikkumista. Vanhat ihmiset ovat menettäneet suurimman ilonaiheensa, kun he eivät ole voineet tavata lapsiaan ja lastenlapsiaan. Psyykkiset häiriöt17 ja perheväkivalta18 ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti.
Kotiarestin vaikutukset ovat suurimmat maailman köyhien keskuudessa. Heidän kotinsa – jos niitä ylipäänsä on – ovat ahtaat ja heillä ei ole säästöjä. Etelä-Afrikassa tehdyn tutkimuksen mukaan koronatoimien seurauksena maassa menetetään noin 30 kertaa enemmän elinvuosia, kuin mitä toimien avulla voidaan parhaimmassakaan tapauksessa pelastaa.19
Aresti ja sen taloudelliset seuraukset ovat merkinneet ja merkitsevät nälkää sadoille miljoonille ihmisille. Ruoan tuotanto, jalostus ja jakelu kärsivät. Monet maat ovat alkaneet rajoittaa elintarvikkeiden vientiä. Vaikka ruokaa olisi satavissa, köyhät eivät pysty ostamaan.20 Maailman ruokaohjelman (WFP) johtajan David Beasleyn mukaan koronatoimet voivat vuoden loppuun mennessä sysätä 130 miljoonaa ihmistä nälkäkuoleman partaalle21.
Kotiaresti ja miljoonien työpaikkojen sulkeminen ovat johtaneet myös valtavaan työttömyyden kasvuun. Kansainvälinen työjärjestö, ILO varoittaa, että lähes puolet maailman työssä käyvistä on vaarassa menettää toimeentulonsa22. Tutkimusten mukaan työttömyys kapitalistisessa yhteiskunnassa heikentää ihmisten terveyttä lukuisilla tavoilla. Masentuneisuus, stressi ja itsemurhat lisääntyvät. Yksin USA:ssa työttömyys sekä eristyksen, pelon ja epävarman tulevaisuuden aiheuttama epätoivo voi johtaa 75 000 ihmisen kuolemaan. Well Being Trust -säätiön tutkimuksen mukaan elämä katkeaisi itsemurhien, alkoholismin tai huumeiden käytön seurauksena.23 Australiassa on arvioitu, että koronan torjunta voi lisätä itsemurhia 50 %, ja niihin voi menehtyä 10 kertaa enemmän ihmisiä kuin itse koronaan24.
Tauteja lisäävä taudin torjunta
Köyhien keskuudessa arestilla on suuria vaikutuksia myös muiden koronaa vakavampien tartuntatautien torjuntaan. Kun diagnooseja ei tehdä eikä hoitoja ole, miljoonat kuolevat ennenaikaisesti. Tuberkuloosin torjuntajärjestön Stop TB Partnershipin raportin mukaan kotiarestin seurauksena 300 0000 – 1 400 000 ylimääräistä ihmistä voi kuolla tähän tautiin seuraavien viiden vuoden kuluessa25. Sama uhka koskee malariaa. Maailman terveysjärjestön mukaan Afrikassa voi malariakuolemien määrä lähes kaksinkertaistua tänä vuonna, jos koronan torjunta johtaa hyttysverkkojen ja lääkkeiden jakelun keskeytymiseen. Tämä lisäisi kotiarestin tilille noin 370 000 kuollutta.26 Saman globaalin järjestön mukaan maksimimäärä ihmisiä, jotka kuolisivat Afrikassa koronaan ilman mitään torjuntatoimia, on 190 00027.
UNICEFin terveysasioiden johtajan Stefan Petersonin mukaan kotiarestin ja muiden koronatoimien haitat lasten terveydelle todennäköisesti ”ylittävät ratkaisevasti kaikki koronaviruksen aiheuttamat uhat”. Hänen mukaansa toimien seurauksena kehitysmaiden lasten riski kuolla malariaan, keuhkokuumeeseen ja ripuliin on kasvamassa voimakkaasti.28 Arvovaltaisessa Lancet-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan koronatorjunnan aiheuttama terveydenhoitojärjestelmien toiminnan keskeytys ja ruoan saannin heikkeneminen voivat johtaa pahimmillaan siihen, että yli miljoona alle viisivuotiasta lasta kuolee29.
Näyttää siis siltä, että ainakin 1-5 vuoden tähtäyksellä koronatorjunnalla on paljon suurempi vaikutus kuolleisuuteen kuin mitä itse viruksella on tai olisi voinut olla. Mutta jo nyt torjuntatoimet saattavat selittää suuren osan ylimääräisestä kuolleisuudesta. Tunnetusti joskus hoito on pahempi kuin itse tauti. Korona jäänee historiaan esimerkkinä tästä.
Olli Tammilehto
https://www.globalresearch.ca/funeral-directors-covid-19-epicenter-doubt-legitimacy-deaths-attributed-pandemic-fear-numbers-padded/5711447 , https://off-guardian.org/2020/05/05/covid-19-is-a-statistical-nonsense/ , https://off-guardian.org/2020/04/29/lokin-20-the-lockdown-regime-causes-increasing-health-concerns/
https://swprs.org/a-swiss-doctor-on-covid-19/ , https://www.anti-empire.com/slovenias-official-antibodies-study-implies-covid-infection-fatality-rate-just-0-15-comparable-to-seasonal-influenza/ , https://www.ukbonn.de/C12582D3002FD21D/vwLookupDownloads/Streeck_et_al_Infection_fatality_rate_of_SARS_CoV_2_infection2.pdf/%24FILE/Streeck_et_al_Infection_fatality_rate_of_SARS_CoV_2_infection2.pdf
Suomessa vapaiden kirjoittajien on yhä vaikeampaa saada toimeentuloa työstään – varsinkin jos kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä ja kertomuksia. Toivon siksi, että te, lukijani, tukisitte suoraan rahallisesti työtäni. Ulkomailla on paljon nettipalveluja, joiden kautta minun kaltaiseni kirjoittajat keräävät tukea. Kuitenkin Suomessa yksityinen rahankeräys on laitonta. Siksi tuen antamisen täytyy tapahtua ostamisen muodossa. Linkki tukikauppaani: https://tammilehto.info/tuki/index.php |
Tärkeä ja perusteltu kirjoitus, jota olen odottanut. Meillä on koko ajan ollut kaikki edellytykset ymmärtää, mihin käyttöön otetut toimet suurella varmuudella johtavat, mutta sitä ymmärrystä ei ole haluttu käyttää. Saa nähdä, miten tätä kaikkea aikanaan ryhdytään perkaamaan. Ennustan, että odotettavissa on laajoja totuuden kiertely- ja väistöoperaatioita – ja totisesti toivon olevani väärässä. Suomessahan koronan torjuntatoimet ovat maailmanlaajuisesti katsoen olleet lieviä, mutta meilläkin vaikutuksiltaan aivan riittävän pahoja.
Tällaisista vertailuista puuttuvat usein relevantit kontrafaktuaalit. Jos virus saisi edetä ilman esteitä maapallon väestön läpi ja vajaa puolet ihmiskunnasta sairastuisi, kuolleita olisi 30-40 miljoonaa, kenties paljon enemmänkin.
Kuusinkertainen määrä joutuisi tehohoitoon (tai joutuisi, jos lähellekään sellaista määrää tehohoitopaikkoja olisi) ja merkittävä osa heistä saisi pitkäaikaisia tai elinikäisiä sisäelinvaurioita.
Luvut ovat pysyneet kohtuullisina juuri tehtyjen toimenpiteiden ansiosta.
Lisäksi ei ole lainkaan totta, että kotiarestissa olisi miljardeja ihmisiä — vain harvassa paikassa on turvauduttu niin äärimmäiseen toimenpiteeseen, ja jos on, tilanne on yleensä jo päässyt todella pahaksi.
”Lockdown” ei ole sama asia kuin kotiaresti ja kaikkiaan keinovalikoima on laaja (viruksen nopeasta tukahduttamisesta ks. https://www.eroonkoronasta.fi/ erit. muistio).
Heikki Patomäki on oikeassa siinä, että ”aresti” on huono käännös lockdown-termile. Täytyy keksiä parempi.
Heikin kaipaamia kontrafaktuaaleja kirjoituksessani kyllä on. Viittaan esimerkiksi Etelä-Afrikkaa koskevaan tutkimukseen, jonka mukaan lockdownin takia menetetään noin 30 kertaa enemmän elinvuosia kuin mitä koronavirus voisi vapaasti levitessään ihmisiltä viedä. Myös esimerkiksi Malarian osalta tuon esiin kontrafaktuaalin. Pelkästään malarian leviäminen koronan torjunnan takia voi WHO:n mukaan johtaa Afrikassa 370 000 ihmisen kuolemaan. Saman järjestön mukaan vapaasti levitessään korona tappaisi Afrikassa 190 000 ihmistä.
Heikin mukaan vapaasti levitessään korona tappaisi 30-40 miljoonaa ihmistä maailmassa. Pelkästään lockdownin ja muiden toimien aiheuttama aliravitsemus voi tappaa ratkaisevasti enemmän ihmisiä. Jutussa siteeraamani Maailman ruokaohjelman (WFP) johtajan David Beasleyn mukaan koronatoimet voivat vuoden loppuun mennessä sysätä 130 miljoonaa ihmistä nälkäkuoleman partaalle.
Mistä muuten on peräisin tuo arvio 30-40 miljoonaa?
Toisaalta on hyvin kiistanalaista, ovatko ympäri maailmaa käyttöön otetut torjuntatoimet auttaneet. Esimerkiksi Oxfordin yliopiston teoreettisen epidemiologian professorin Sunetra Guptan mukaan epidemia näyttää etenevän eri maissa samaa rataa kuin kellopeli (clockwork) riippumatta torjuntatoimien tiukkuudesta. Ks. https://off-guardian.org/2020/05/23/watch-prof-sunetra-gupta-on-lockdowntv/ .
Yksi syy siihen, että lockdownia ei ole käytetty aikaisemmissa epidemioissa ja siihen, että Ruotsi ei ole käyttänyt sitä nyt, on juuri se, että sen tehosta ei ole näyttöä samalla kun hyvin tiedetään, että se johtaa kuolonuhreihin. Niinpä WHO:kaan ei suositellut sitä vielä viime syksynä ilmestyneessä raportissaan ”Non-pharmaceutical public health measures for mitigating the risk and impact of epidemic and pandemic influenza”.
Se, että hylätään vaarallinen koko väestöä koskeva lockdown, ei tarkoita sitä, että annetaan koronan levitä vapaasti. Nykyisiä toimia kritisoivat tutkijat ovat esimerkiksi suositelleen vanhainkotien tiukkaa eristämistä, mikä useimmissa maissa ei valitettavasti ole toteutunut. Näin ollen koronan vapaan leviämisen sijasta kontrafaktuaali voisi olla arvio siitä, mitä olisi tapahtunut, jos näiden kriittisten tutkijoiden neuvoja olisi noudatettu.
Aika on rajallista, mutta yritän vastata nopeasti jotain. Tuo 30-40 miljoonaa on alkeislaskentaa, joka perustuu siihen, että kuolleisuusaste on n. 1% ja vajaa puolet maailman väestöstä saisi tartunnan.
Tutkimuksia ja asiantuntijamielipiteitä on moneen lähtöön, ja melkein mitä tahansa kantaa voi perustella jollain tutkimuksella. Tässä analyysia siitä mitä tämä tarkoittaa järkiperäisen keskustelun ja demokratian kannalta:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/heikkipatomki/pukekaamme-keisareille-kansalaisen-vaatteet-asiantuntijakaytannoista-koronakriisissa/
Jaan huolesi siitä, että pandemia ja talouskriisi iskevät pahiten juuri globaalin etelän köyhimpiin maihin sekä myös esim. Intiaan ja Etelä-Afrikkaan, missä eriarvoisuus on dramaattisen korkealla tasolla. ”Lockdown” ei kuitenkaan ole talousvaikutusten ainoa tai välttämättä edes primaarinen syy. Viruksen vapaa riehunta pysäyttäisi taloudellisen toiminnan vähintään yhtä tehokkaasti kuin ”lockdown” ja tässä on takana paljon muutakin kuin virus:
https://patomaki.fi/2020/03/maailmantalouden-kaikkien-kriisien-aiti-kohti-uusliberalistisen-aikakauden-loppua-osa-1/
Se mitä tarvittaisiin on paljon nykyistä kykenevämpi globaali yhteishallintajärjestelmän epidemioiden nopeaan pysäyttämiseen sekä sellainen globaalikeynesiläinen talousjärjestelmä, joka pystyy puuttumaan köyhyyttä ja ekologista katastrofia tuottaviin ja ylläpitäviin mekanismeihin.
Heikin mukaan ilman lockdownia ja muita raskaita torjuntatoimia koronavirus tappaisi maailmassa 30-40 miljoonaa ihmistä. Valko-Venäjä on yksi niistä maista, joissa korona on saanut levitä vapaasti. Vuonna 2014 maan asukasluku oli noin 9,5 miljoonaa eikä se ilmeisesti tästä ole juurikaan muuttunut. Heikin laskutavan mukaan (puolet väestöstä saa virukset ja 1 % kuolee) koronakuolleita siellä pitäisi olla 47500. WHO:n tilaston mukaan siellä on kuollut toukokuun loppuun mennessä kuitenkin vain 224 ihmistä koronaan. Kuolleita tulee toki lisää, mutta selvästi kuolleisuushuippu on ohitettu, ja päivässä kuolee luokkaa 5 ihmistä. Siellä siis tuskin päästään edes tuhanteen kuolonuhriin. Tietenkin WHO:n arviot voivat tietenkin aliarvioida kuolleisuutta mutta tuskin kymmeniä kertoja.
Tästä ja monista muista aineistoista voidaan päätellä, että viruksen tappavuus on paljon alle 1 % ja/tai sen saa ratkaisevasti vähemmän kuin puolet ihmisistä. Näistä tiedoista voidaan myös päätellä, ettei ”viruksen vapaa riehunta pysäyttäisi taloudellisen toiminnan vähintään yhtä tehokkaasti kuin lockdown”. Itse asiassa meillä on tästä historiallista todistusaineistoa: Esimerkiksi Aasialaiseksi kutsuttu pandemiainfluenssa raivosi maailmassa suhteellisen vapaasti vuosina 1956-57. Se oli vähintään yhtä vaarallinen kuin nykyinen korona. Ihmisiä kuoli Wikipedian mukaan 1-4 miljoonaa. Taloudellinen toiminta ei silti pysähtynyt millään lailla.
Kuten lukuisat muut kriitikot minä en kuitenkaan kritisoi lockdownia sen talousvaikutusten takia, vaan siksi, että se tappaa suoraan tai välillisesti enemmän ihmisiä kuin korona tappaisi edes vapaasti riehuessaan. Antaa mennä -politiikan sijasta kriitikot ovat ehdottaneet toimia, jotka ovat oikeassa suhteessa koronan vaarallisuuteen.